Podcast Innostuksestakin pitää palautua – ota uni avuksi! | SeAMK.fi

SeAMK Podcast - Innostuksestakin pitää palautua – ota uni avuksi!

Salla Kettunen

Tervetuloa kuuntelemaan keskustelua unesta ja unen mittaamisesta. Olen Salla Kettunen ja toimin Voima – Voi hyvin matkailuyrittäjä -hankkeen projektipäällikkönä Seinäjoen ammattikorkeakoulussa hankkeessa asiantuntijana toimiva työhyvinvoinnin yliopettaja Kaija Loppela on kanssani jututtamassa vieraita. Vieraina meillä tänään on fysioterapian lehtori Pia Haapala, sekä hyvinvointiteknologian ja terveyden edistämisen yliopettaja Merja Hoffrén-Mikkola, lämpimästi tervetuloa.

Merja Hoffrén-Mikkola

Kiitos

Pia Haapala

Kiitos

Salla Kettunen

Uni on meille perustarve ja vinkkejä unen saamiseen on aika paljon. Pidä unirytmistä kiinni ja ruudut pois riittävän ajoissa, tuuletettua viileää makuuhuonetta, puhdasta petiä. Piia, sulla oli tähän muutama muukin vinkki.

Pia Haapala

Joo, siinä voi sitten myöskin miettiä, että mikä merkitys on ravinnolla. Me ajatellaan, että iltasyöminen lihottaa ja siellä ei voi syödä enää mitään. Mutta nimenomaan uneen vaikuttaa se, että meillä on hiilihydraattipitoinen se iltapala. Esimerkiksi lämmin puuro, jossa on sitten hiukan proteiinia ja sitten se nimenomaan vaikuttaa siihen unen ja aivojen kemiallisiin toimintoihin. Eli siellä pääsee se puhdistusprosessi sitten liikkeelle yön aikana, kun siellä on hyviä ravinteita. Sitten tietysti semmoinen, puhutaan myöskin näistä iltamagneesiumista, niin sitä voi kokeilla, että monilla se auttaa siihen unen saamiseen ja sitten yks on tämmöinen lämpöiset jalat. Eli se, että meillä on villasukat tai jotkut siellä jalassa, jolloin kun jalat on lämpöiset niin silloin aivot viilenee ja se myöskin vaikuttaa siihen meidän unen laatuun. Yksi sitten on hyvä muistaa myöskin se, että se meidän unijuna tulee noin puolentoista tunnin sykleissä. Se jos tuntuu, että silloin kymppi uutisten aikana nukuttaa ja sitten ajattelin, että katsonpa tässä nyt vielä nämä, eli en mene nukkumaan niin sitä voi ajatella, että ehkä se on sitten se seuraava unijuna, kun tulee siellä 11 puoli 12. Se on ehkä semmoinen virhe mitä me joskus mietitään, että voi, äsken nukutti, mut nyt kun mä menen nukkumaan, nyt mä vaan pyörin täällä sängyssä eli sitten ehkä kannattaa vähän aikaa lukea jotain tai nousta ylös ja sitten   antaa sen unen tulla sitten seuraavassa junassa.

Salla Kettunen

Kiitoksia. Nämä on oikein hyviä vinkkejä ja ohjeita ja tän tyylisiä keskusteluja löytyy aika monista lähteistä, joten tänään me valitsimme toisenlaisen näkökulman. Uni on aika henkilökohtainen asia ja jos on nukkunut tietyllä tavalla vuosikausia, niin miten sitä osaa sanoa, että nukkuuko hyvin vai ei? Ja mä oon jo kuullut puhuttavan niinkin päin, että riittävän unen saaminen stressaa ja mietityttää niin paljon, että se jo itsessään heikentää sitten sitä unen saamista. Merja, onko unen laatu ja riittävyys asioita, joista jokaisen on osattava itse sanoa niin sanotulla mututu-tumalla, että onko ne kunnossa?

Merja Hoffrén-Mikkola

No niistä varmaan on aika monilla semmoinen ajatus, että onko ne kunnossa vai ei. Se ajatus voi olla oikea, mutta siitä voi olla myös harhakäsityksiä sen oman mututuntuman perusteella. Kyllä sitä on mahdollista todentaa tai pyrkiä arvioimaan muullakin kuin sillä omalla mututuntumalla.

Salla Kettunen

Mitenkä sitä sitten tehdään?

Merja Hoffrén-Mikkola

No tämmöiset varsinaiset   kuluttajasovellukset ja tämmöiset teknologiat siihen aina jollakin tavalla arvioi sitä unta. Me ei sitä päästä mittaamaan muuta kuin tämmöisissä unitutkimuksissa, jotka sitten on tällaisia lääketieteellisiä tutkimuksia tuolla terveydenhuollon olosuhteissa, uniklinikoilla ja tämmöisessä terveydenhuollon palveluissa. Kuluttajalaitteet mittaa jotakin fysiologista tai ihmiseen liittyvää elimistön toimintaa ja sitä kautta pyrkii arvioimaan sitä unta. Monet niistä perustuu sykkeeseen siihen montako kertaa minuutissa sydän sykkii, elikkä tähän niinku syke frekvenssin ja sitten sieltä sydämen sykkeestä vielä tarkemmin analysoitavaan tällaiseen muuttujaan kun sykevälivaihtelu, jolla on sitten yhteyttä ihan tutkimustenkin perusteella meidän tahdostariippumattoman hermoston toimintoihin. Siellä on tällainen sympaattinen ja parasympaattinen hermosto ja niillä on erilaiset vaikutukset tuohon sykkeeseen ja sykevälivaihteluun ja niitä voidaan mitata ja sitä kautta pyrkiä todentamaan sitä unen laatua esimerkiksi. No sitten siellä on menetelmiä, jotka mittaa elimistön lämpötilaa, hengitysfrekvenssiä, kuinka paljon liikutaan siinä unen aikana, kuinka paljon pyöritään ja sillä on vaikutusta. Tällainen muuttujakin on yhteydessä sinne meidän – esimerkiksi näihin uniheisiin ja sillä tavalla tällaisella muuttujilla voidaan pyrkiä arvioimaan sitä unta sen oman mututuntuman lisäksi.

Kaija Loppela

Joo, mielenkiintoista ja mieleen tulee työhyvinvoinnin yliopettajana ja siitä näkökulmasta, että meillä tässä Voima- hankkeessa on työhyvinvoinnin kehittäminen yksi tärkeä osa alue ollut, niin osaatko, Merja, sanoa sitä, että voidaanko tällaisilla mittauksilla, mistä juuri kerroit, niin arvioida nimenomaan sitä työstressistä palautumista vai mitä siinä arvioidaan? Pitääkö siinä ottaa huomioon kuitenkin se kokonaisuus, että mitä ihminen on tehnyt sen päivän, edeltävän päivän, aikana? Vaan voidaanko me jotenkin palastella ja löytää sieltä sellaisia ajatuksia, että tää johtuu juuri työstä tai jostakin muusta asiasta. Jos siellä ei ole kaikki niin sanotusti kunnossa siellä mittaustuloksissa.

Merja Hoffrén-Mikkola

No se riippuu vähän siitä, että milloin me mitataan ja mitä me mitataan. Jos me mitataan pelkkää unta, niin silloin me saadaan yksi osa siitä päivästä, siitä vuorokaudesta arvioitua. Mutta sehän ei kerro siitä koko vuorokauden aikaisesta kuormittumisesta ja palautumisesta. Sillä voi tosin olla vaikutuksia sillä päivän aikaisella toiminnalla siihen uneen ja siihen yön aikaiseen kuormittumiseen tai palautumiseen: siihen tilaan, joka siinä unessa sillä hetkellä on. Mutta jos me mitataan vaan unta, niin ei se ole riittävä kuvaamaan sitä koko vuorokautta. Ja sekin, että minkälainen se edeltävä vuorokausi on ollut niin sillä on vaikutusta siihen uneen, mutta meidän pitäisi tietää, jotta jos me haluttaisi tämmöistä kokoaikasta elimistön kuormittumista ja palautumista arvioida, niin meidän pitäisi mitata myöskin sitä päivää. Tai arvioida sen päivän aikaista kuormittumista ja palautumista. Kyllähän sitäkin tehdään, että tällaisia samantyylisiä mittauksia voidaan toteuttaa koko päivän vuorokauden aikaisena mittauksena, jolla me päästään sekä siihen hereillä olleeseen tilanteeseen ja sitten unessa olleen olleeseen tilanteeseen. Pelkästään unesta me ei voida päätellä sitä koko vuorokauden aikaista kuormittumisen ja palautumisen tilaa.

Kaija Loppela

Olisiko joku semmoinen ajatus mitä suosittelisit sitten? Minkälaisia mittauksia? Jos me haluttaisiin selvittää tätä koko päivän ja koko vuorokauden aikaista kuormitusta sen unen mittaamisen lisäksi ja voisiko niitä sitten yhdistää? Onko jopa niin että voisi mitata sitä unta erikseen, että sitten jollakin toisella mittarilla ja laitteella vaikka sitä koko vuorokauden tai useammankin vuorokauden aikaista kuormitusta niin osaatko siihen sanoa tai onko siitä mitään?

Merja Hoffrén-Mikkola

No mä ajattelen, että tässä on ainakin 2 vaihtoehtoa olemassa. Elikkä ja kun me otetaan sellainen mittari, jota me voidaan käyttää sekä hereillä ollessa että unessa, jolloinka me saadaan sillä samalla mittarilla sitä dataa itsestämme, sitä tietoa siitä esimerkiksi sen sympaattisen ja parasympaattisen hermoston tilanteesta siellä hereillä ollessa ja nukkuessa, jolloin me päästään käsiksi sillä samalla muuttujalla tavallaan koko vuorokauden aikana kuormittumisen ja palautumisen tasapainoon, niin sillä tavalla voidaan arvioida sitä kokonaisuutta. Mutta ja sitten ehkä toinen vaihtoehto voi olla se, että me mitataan unta. Mutta sitten me jollakin tavalla pidetään kirjaa siitä päivän aikaisesta tilanteesta, vaikka subjektiivisesti arvioiden, että me tavallaan opittaisiin ymmärtämään sitä päivän aikaista tilannetta ja sitten verrataan sitä siihen yön aikaiseen, jollakin muuttujalla tai mittarilla saatuun kuormittumisen ja palautumisen arvioon. Että ehkä nää on ainakin semmoiset vaihtoehdot ja aina siinä pitää olla se subjektiivinen arvio kyllä mukaan, että vaikka meillä on tämmöinen objektiivinen mittarikin, niin silti meidän pitää aina tehdä tätä subjektiivista arviointia, mutta jollakin tavalla se, että me otetaan siihen jonkun yksittäisen mittarin rinnalle muita tällaisia niinku muuttujia ja pyritään oppimaan siitä, niin sillä tavalla me ehkä voidaan päästä siihen työstressiinkin käsiksi ja   arvioimaan sitä, mutta ei pelkästään yön aikaisesti jollakin yksittäisellä mittarilla mittaamalla.

Kaija Loppela

Vastasitkin oikeastaan siihen mun seuraavaan kysymykseen. Elikkä olisinkin kysynyt juuri tästä, että kuinka tärkeää on keskustella sitten tämän mitattavan kanssa aika syvällisestikin, ehkä juuri siitä, että mitä siellä päivän aikana työssä ja vapaa ajalla on tapahtunut ja on tavallaan, että se mitattava sitten oppii itse analysoimaan jatkossakin näitä ilman sitä mittaria, että sitä varmaan tarkoitit sitten sillä.

Merja Hoffrén-Mikkola

Kyllä se näin on. Ensinnäkin näihin sisältyy, nää on vain arvioita, näihin sisältyy virhelähteitä, joten me ei voida missään tapauksessa pitää tällaista mittaamista semmoisena absoluuttisena totuutena. Ja jo sen takia meidän tarvitsee arvioida niiden luotettavuutta ja sitä voi tehdä jossakin määrin yksinkin ja sitä ehkä oppii tekemään ,jos on mitannut jollakin pitkän aikaa itseään jollakin yhdellä, samalla mittarilla, jollakin teknologialla. Ja on alkanut ymmärtämään sitä niitä omia reaktioitaan pystynyt vertaamaan siihen omaan tuntemukseen, jotenka sitä luotettavuuttakin on oppinut arvioimaan ja sitten näiden mittausten merkitystä siihen omaan elämään ja siellä taustalla olevia tekijöitä. Taikka sitten se helpottaa jos siihen saa jonkun asiantuntijan kaveriksi jolla on vielä sitä fysiologiasta tietämystä näistä kuormittumisen ja palautumisen mekanismeista. Niin ihan varmasti se sitä henkilöä, jolla ei ole ehkä niin suurta tietämystä näitä näistä taustalla olevista tekijöistä, niin se auttaa. Mutta kyllä se reflektointi on se kaiken a ja o. Ei tää mittaaminen koskaan ilman tällaista reflektointia oikein kerro mitään.

Kaija Loppela

Juuri, tärkeä tieto kaikille, jotka näitä mittauksia sitten sekä tekevät ja niihin osallistuvat.

Salla Kettunen

Teillä oli kokemusta jo näistä mittauksista ja niiden tulkinnoista niin minkälaisia asioita sieltä sitten nousi esiin?

Merja Hoffrén-Mikkola

No me ollaan toteutettu tällaista mittaamista. Meillä on ollut esimerkiksi Seinäjoen ammattikorkeakoululla hankkeita ja tällaista maksullista palvelutoimintaa, jossa me ollaan viety näitä mittauksia tonne työhyvinvointiin ja yleensäkin sinne erilaisten kohderyhmien hyvinvoinnin tilan arviointiin ja pyritty tuomaan tästä yksi sellainen tekijä, jonka kautta päästään sinne ehkä käsiksi niihin kuormittumisen aiheuttajiin. Tai sitten pyritty löytämään sellaisia tekijöitä, jotka sille kyseiselle henkilölle on niitä palauttavia asioita. Ja oivalluksia sieltä on tullut. Yksi on esimerkiksi alkoholin käyttö. Ei voida puhua tämmöisestä alkoholin ongelmakäytöstä, mutta semmoisesta, että jos on esimerkiksi tottumusta ottaa aina olut tai joku tämmöinen yksi alkoholiannos illalla, niin siellä on tullut henkilöille oivallusta siitä, että kun se alkoholi on otettu, niin se viivästyttääkin sitä palautumisreaktion käynnistymistä silloin kun käydään nukkumaan. Elikkä jo tavallaan itse tuoneet esille, että täällähän näkyy aina kun mä oon juonut sen oluen niin mulla kestää 2 tuntia ennen kuin se palautuminen pääsee käyntiin silloin sen nukkumaan menon jälkeen.

Nää on sellaisia tekijöitä, jotka kaikille se ei aiheuta tällaista, niin se on hieno oivallus että sen löytää ja sillä ei välttämättä ole isoa merkitystä jos se tapahtuu silloin tällöin. Mutta jos on semmoinen tapa, joka siellä on aina ja sitten on muutenkin tavallaan vähän kuormittunut tilanne. Sillä voi sitten olla merkitystä siihen koko ihmisen hyvinvointiin. Ehkä toinen tällainen tekijä, jonka muistan sieltä niin on tämmöiset tietyt sarjat esimerkiksi televisiosta tai sitten joku kirjan lukeminen, että no ensinnäkin se, että tavallaan nähdään, että näkyykö se semmoisena kiihtymisen tilana vai sitten aiheuttaako se jo tämmöisen palautumisen tilan käynnistymisen tämmöisen ilta-aktiviteetin aikana. Mitä siinä on niinku tottunut tekemään, ja näitä on oppinut löytämään sitten, että ai tää jo saa mun   parasympaattisen hermoston tämmöisen palautumisen tilan käyntiin.

Pia Haapala

Ja oikeastaan yksi vielä mikä ehkä sieltä nousi, niin on myöskin nää tämmöiset raskaat tai rankat iltaharjoitukset. Tai tavallaan fyysinen kuormitus, koska monillahan on se, että lähdetään vielä lenkille 9-10 aikana ja sitten se, että pitäisikin yrittää lähteä sinne nukkumaan, niin myöskin se että suuri kuormitus siellä illasta niin myös viivästyttää sitä palautumista ja silloin aina pitää myöskin muistaa se, että minkälaisessa tilanteessa me ollaan. Nimenomaan se, että jos siellä päivällä on jo paljon sitä kuormitusta ja niitä stressireaktioita ja muita vastaavia, niin se että jos me vielä hyvin paljon harrastetaan semmoista fyysistä aktiivisuutta, niin meidän kehon täytyy fysiologisesti palautua sekä siitä päivän kuormituksesta että siitä meidän harrastus kuormituksesta ja silloin täytyy aina miettiä, että onko mulle nyt parempi tehdä semmoinen hidas kävelylenkki vähän niinku palauttavana vai täytyykö mun nyt lähteä semmoiseen hurjaan jumppaan tässä vielä ennen nukkumaanmenoa Eli nimenomaan tässäkin on tärkeätä keskustella ja miettiä asiantuntijoidenkin kanssa siitä, että mikä se on se mulle tärkeä osa nyt, että lisäänkö mä liikuntaa vai olisiko mun parempi nyt opetella ehkä jotain rentoutumiskeinoja ja semmoista pysähtymistä ja ehkä semmoista rauhallisempaa liikuntaa.

Merja Hoffrén-Mikkola

Ehkä vielä tällainen huomio kokopäivän aikaisesta mittaamisesta näillä samoilla menetelmillä, joita voidaan sitten siellä unessakin käyttää liittyen tähän koko vuorokaudenaikaiseen kuormittumiseen ja palautumiseen. Muistan hyviä keskusteluja autoilusta, koska tuota niin on sellaisia henkilöitä, jotka nauttii siitä suuresti ja kokee, että tavallaan se on rentouttavaa toimintaa itselle se auton ratissa oleminen. Sitten he on hämmästyneet, että miksi nää näkyy tällaisena korkeana kuormitus piikkinä tämmöisenä stressireaktiona.

Sympaattinen hermosto pitää meidät käynnissä, aktivoituu silloin kun me ollaan innostuneita, että ollaan tarkkaavaisia tai pitää meidän elimistön toiminnat käynnissä ja vireinä. Ja näissä mittauksissa he on havainneet, että ei tää näykään tämmöisenä alhaisena kuormittumisena ja tämmöisenä   palautuneena tilana vaan se näkyykin tämmöisenä korkeana kuormittumisena siellä. Sitten ollaan käyty keskusteluja, että eihän me voida liikenteessä olla semmoisessa tilassa. Se on oikeasti tosi hyvä, että meidän sympaattinen hermosto on käynnissä ja me ollaan valppaita, valmiina reagoimaan siihen ympäristöön ja se on ihan meidän liikenneturvallisuudelle oikeasti hyvä asia.

Kaija Loppela

Kyllä, tästä mitä nyt viimeksi kerroitte ja puhuitte niin tulee mieleen sellainen vähän tuosta Pian puheenvuorosta, ehkä semmoinen suorittaminen ylipäätään, että kun otit esimerkin siitä, että jos vapaa-ajalla harrastetaan sitä kuormittavaa liikuntaa vielä, vaikka se saattaisi tuntua vastapainolta niin sehän voi sitten olla – ja varsinkin jos se työkin on vielä ollut fyysistä päivän mittaan niin tai on se sitten henkistä tai fyysistä kumpi vaan, työ ja se vapaa-aika – niin meidän ei saisi ehkä sitä sellaista suorittamisen mentaliteettia harrastaa niin paljon. Ei ehkä siellä työssäkään, jossa on tietysti pakko suorittaa, meillä on suoritteita mitataan, mutta varsinkin se vapaa-aika, että sinne ei ehkä jää sitten tiloja ja mahdollisuuksia niille palautumisen hetkille, jos se on sellaista liian suorituskeskeistä. Ehkä tästäkin puhutaan nykyään paljon ja puhuit siitä Pia myös, että niitä palauttavia lepotuokioita ja rentoutusharjoitteita ja sen tyyppisiä, rauhallista liikkumista sen sijaan.

Yhtä hyvin voisi varmaan ajatella, vai mitä ajattelette siitä, että kun se kuormitus jatkuu, semmoinen psyykkinen psykososiaalinen kuormitus työpäivän jälkeen vielä, että on paljon kontakteja siellä pitkin iltaa on kokousta ja osallistumista ja moni jatkaa vielä töitäkin, varsinkin näin etätyön aikana siellä vielä virka-ajan ulkopuolellakin ja kuormittaa itseään psyykkisesti, niin eikö ne ole myös uhkia sitten tänne myös yön aikaiselle palautumiselle.

Pia Haapala

Kyllä, ja tää on semmoinen asia myöskin mitä voi ehkä siinä nukkumaan mennessä myöskin miettiä. Joskus on niitä huolia on hyvin paljon ja sekin on ehkä semmoinen, millä voi sitä omaa unenlaatua ehkä parantaa, kun pitää vaikka semmoisen huolihetken siinä illassa, että ehkä nyt kirjoittaa sitten, että no mitkä on ne huolet ja näihin palaan esimerkiksi huomenna. Ja se, että jos siellä on paljon niitä asioita mitä pitää muistaa ja tehdä ja joskus tää tuntuu, että jos nyt vaikka ajatellaan, että siellä on vielä vaikka kotona pieniä lapsia. Eli siellä saattaa olla, että se uni on hyvin rikkonaista ja muuta, niin se, että tää tämmöinen päivän aikainen kuormittuminen ja sitten sitä lepoa ei välttämättä tule siellä yön aikanakaan niin se kokonaiskuormitus alkaa olla aika hurjaa, että tämmöistä suorituskeskeistä. Jos on koko ajan, tavallaan pitää tehdä ja olla valveilla ja valppaana, niin kyllä varmasti alkaa jossakin vaiheessa sitten tuntua se, että nyt tarvitsee jonkinnäköisen lepohetken jossakin tilanteessa, eli silloin ehkä sitten niitä rentoutumisen ajatuksia ennemmin kuin niitä muita suoritteita.

Merja Hoffrén-Mikkola

Ja totta on, että vaikka se päivän aikainen tekeminen olisi ollut hyvin mielekästä ja tällaista, että on paljon niitä sosiaalisia kontakteja ja tämmöistä, työ on innostusta herättävää ja siihen on tällainen   imu niin siitä innostuksestakin pitää palautua. Elimistö on kiihtyneessä tilassa tämmöisten tekijöiden tai tämmöisten aktiviteettien aikana ja siitä pitää päästä alas jossakin vaiheessa, mutta silloin se tavallaan se yön aikainen palautuminen vielä korostuu jos se päivä on täynnä tällaista aktiviteettia, joka saa sen elimistön kiihdytyksiin ja pitää sen vireystilan koko ajan yllä.

Kaija Loppela

Kyllä ja meillähän tässä hankkeessa on paljon yrittäjiä, yksin- ja pienyrittäjiä. Yrittäjillä varsinkin, niin sehän on vähän se työmoodi siellä päällä vuorokauden läpeensä ja sitten mietin ihan asiantuntijatyötäkin juuri kun sanoit tuon työn imun ja sitoutumisen, niin voi olla myös semmoista ylisitoutumista siihen kiinnostavaan työhön ja se ei mahdollista sitten niitä lepo- ja palautumisen hetkiä. Elikkä tällaisia asioita varmaan juuri pitää reflektoida ja pohtia yhdessä mielellään asiantuntijan kanssa ja ihan itsensä kanssa käydä sitä vuoropuhelua, dialogia että mistä nämä johtuu ja mitä voisi tehdä, että vinkkejä – niin kun Salla tuossa alussa aloittikin – niin on paljon, mutta että miten ne mikin sopii sitten omaan elämään, niin sitä sitten tutkailla ihan yksin ja yhdessä asiantuntijoiden kanssa.

Merja Hoffrén-Mikkola

Kyllä.

Salla Kettunen

Mitä te sanoisitte, että jos sitä omaa untaan nyt miettii, että onko se riittävää, hyvää, palauttavaa, mitkä on semmoiset merkit että tarvitsee hälytyskellojen soida ja olla huolissaan?

Pia Haapala

Ei mikään helppo kysymys, koska siihen voi tietysti vaikuttaa monet asiat, mutta ehkä jo se, että se unen tarve on kuitenkin meillä jokaisella. Sehän on se noin 7-9 tuntia ja se, että meillä on moni joka sanoo että mä en tarvitse kuin 2- 3 tuntia unta, niin sitten jos ajatella, että mikä sen unen se palauttava merkitys silloin on, jos sitä on liian vähän. Kun meidän pitäisi päästä siellä kuitenkin aina siihen syvän unen vaiheeseen niin että siellä olisi niitä palauttavia hetkiä ja ne meidän aivot pääsisi siellä lepäämään. Ja sitten myös miten se uni jaksottuu, että sitten varsinkin jos on vuorotyöläisiä niin siellä se unirytmi on ihan erilainen. Kun sitten ehkä semmoinen, joka tekee säännöllisesti kahdeksasta neljään työtä niin. Ehkä sellaisia mitä voi tavallaan miettiä, että menisi samoihin aikoihin nukkumaan ja pyrkisi heräämään samoihin aikoihin myöskin ehkä loma aikana, eli tavallaan että se aikataulu, rytmi säilyisi. Varmasti monella kesän jälkeen oli haasteita mennä illasta ajoissa nukkumaan ja lähteä sitten taas aamulla ajoissa liikenteeseen, niin se, että sä aamulla heräät semmoisena virkeänä, niin kyllähän se kokemus tietysti siitä, että oon levännyt ja herään sitten hyvillä mielin. Kun se unirytmi tulee niin ehkä se herääminenkin sitten automatisoituu ja sitä kautta sitten on helpompi aina lähteä liikkeelle ja kokee palautettavaksi, että on kiva lähteä taas tekemään niitä erilaisia asioita. Mitäs Merjalla tulee mieleen.

Merja Hoffrén-Mikkola

No yksi on ehkä se, että se uni on semmoista, ettei se ole kovin katkonaista. Tai jos heräilee niin sitten pääsisi takaisin sinne uneen, että ehkä yksi sellainen hälytyskello on se, että se uni ei pysy yllä. Heräilyt on normaaleja, mutta sitten jos siitä ei pääse takaisin uneen, niin se on yksi tekijä, johonka pitää kiinnittää huomiota tai jolloin pitää alkaa miettimään että mitä sille olisi tehtävissä.

Kaija Loppela

Ja tämä tosiaankin sitten näkyvissä seuraavan päivän työsuorituksissa herkästi, että kyllähän se meidän vireystila sitten kärsii siitä valvomisesta ja moni sanookin sitä, että tuntuu kun olisi ihan uudet aivot silloin kun on nukkunut hyvin jos kärsii unettomuudesta tai huonosta unesta. Ja se on siinä mielessä merkityksellinen asia myös sen työn laadun kannalta. Ei vaan sen työn hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen vaan myös sen tuloksen kannalta, että kuinka hyvin sitä sitten pystyy tekemään sitä työtä, jaksaa keskittyä siihen.

Merja Hoffrén-Mikkola

Kyllä juuri näin se päivä vaikuttaa siihen yöhön ja yö vaikuttaa päivään ja sillä tavalla se koko meidän elämä on tai vuorokausi on kokonaisuus jossa nää vaikuttaa toinen toiseensa. Sillä on just merkitystä että minkälaisiin suorituksiin meidän pitäisi pystyä päivällä. Ja jos se edeltävä yö on ollut huono, niin sillä on merkitystä siihen päivän aikaiseen suoriutumiseen riippuen vähän tosi ihan mitkä ne vaatimukset sinne on. Meillä voi olla myös tilanteita, että meillä on semmoinen rauhallinen tilanne elämässä, eikä ne päivät ole hirveän kuormittavia, niin silloin sille yön aikaiselle palautumisellekaan ei tarvitse – ei siihen tarvitse kiinnittää niin paljon huomiota, jos ne päivät ei ole kovin vaativia.

Pia Haapala

Ja ehkä mulla tulee nyt vielä semmoinen mieleen, että mitenkä ehkä itsekin voi seurata ilman nyt mitään teknisiä laitteita. On olemassa tämmöisiä erilaisia unipäiväkirjoja. Joskushan voi ottaa vaikka esimerkiksi tuolta Työterveyslaitoksen sivuilta ihan vapaasti voi ladata tämmöisiä ja vähän pitää kirjaa siitä, että miten mä nyt nukun ja minkälainen fiilis mulla oli aamulla kun mä heräsin ja mitä tavallaan sinne päivään ja yöhön sitten kuuluu. Ihan sillä tavallakin vähän kiinnittää siihen huomiota. Niin sekin voi ehkä jo sitten auttaa ja just sitä miettimistä että no mitäs mä voisin tehdä tälle tai tälle tai mitä mä voin jättää pois. Ehkä sieltä illasta jos tuntuu että se on semmoinen mikä aiheuttaa sitä että se mun uni on katkonaista tai mä heräilen usein.

Kaija Loppela

Olikos niin että käypähoito suosituksissakin puhutaan tästä unesta.

Pia Haapala

Kyllä vaan, että meillähän on tehty näitä erilaisia käypähoitosuosituksia ja nyt tähän uneen ja unettomuuteen on myöskin omaansa. Eli oikeastaan aika lailla näitä samoja ajatuksia mitä ollaan tässä jo aloiteltu että se olisi säännöllinen se unirytmi ja huolehdittaisiin niistä hyvistä asioista siellä illasta ja jätettäisiin niitä sinivaloja pois ja muuta. Eli tämmöisiä löytyy myöskin sitten, mistä voidaan sitten vielä hakea lisää ehkä semmoista vahvistusta, että näistä on kuitenkin jollakin tavalla ja jollakin tasolla todettu jo olevan sitten vaikutuksia siihen uneen.

Kaija Loppela

Ja tärkeitä asioita, koska kyllähän meillä sanotaan, että unettomuus on yksi kansantauti, sitäkin käytetään jo, että suomalaisilla on paljon uniongelmia. En osaa verrata muiden maiden, mutta että tällaista puhetta kuulee kyllä tästä uni asiasta, että tää on koko ajan kasvava ilmiö. Ja onko tää meidän yhteiskunnan hektisyys ja tää jatkuva läsnäolo, valppaus ja digitalisaatio ja 24/7 tuonut tätä ongelmaa lisää että me ei oikein malteta levätä eikä pysähtyä.

Pia Haapala

Ja välillä tuntuu, että jos ajatellaan näin karkeasti, että tuo meidän vuorokausi jaetaan tämmöiseen 3 8 tunnin sessioon, että meillä on 8 tuntia töitä, sitten meillä olisi 8 tuntia sitä vapaa aikaa ja sitten meillä olisi 8 tuntia sitä unta. Niin meistä jokainen ehkä miettii, että se on aika usein se uni, josta me sitten lähdetään vähän niitä muiden deadlinen takia sitten vähentämään, että minäpä nyt valvon tänne 1-2 asti ja monta kertaa silloin ne semmoiset syvän unen vaiheet on jo vähän mennyt ohi, että meidän pitäisi aina pyrkiä menemään nukkumaan viimeistään siellä puolenyön maissa, koska sitten ne ensimmäiset syvän unen vaiheet tulee siellä 1-2-3 aikoihin. Meidän pitäisi myöskin kunnioittaa sitä uniaikaa.

Merja Hoffrén-Mikkola

Ja kyllä se tällainen työelämän hektisyys. Kyllähän se on selvää, että jos me päivän aikana vaaditaan ihmisiltä enemmän ja enemmän ja tavallaan työelämä on hektisempää kuin ennen niin se korostaa tarvetta sille yön aikaiselle palautumiselle. Ehkä se on oikeinkin, että siihen on alettu kiinnittämään huomiota, koska sen merkitys on korostunut ja sitten ehkä se, että työelämä on suurimmassa osassa töitä, ei kaikkialla, muuttunut sillä tavalla, että siinä on vähemmän fyysistä aktiivisuutta. Ja me tiedetään, että tämmöinen fyysinen aktiivisuus ja varsinkin jos se on ulkoilmassa tapahtuvaa, joskus aikaisemmin se työelämä on ollut siellä enemmän fyysistä ja siellä ulkoilmassa tapahtuvaa. Niin se helpottaa sitä nukahtamista ja se unen lisää sitä unen palauttavuutta, tällainen fyysinen työ. Kun taas sitten tämmöinen aivotyö, joka pitää meidän vireystilan koko ajan käynnissä, että mä näen ehkä että kyllä täällä työelämän muutoksella niin. No on vaikutusta sinne meidän unen tarpeeseen ja sillä tavalla sitä on opittu ymmärtämään sen merkitystäkin enemmän. Mutta kyllä sillä on myös tarvettakin tässä nykyaikaisessa työelämässä.

Kaija Loppela

Ja sitten juuri myös toisinpäin, että puhutaanko me niin, että meidän täytyy sopeutua siihen työelämän muutokseen ja hektisyyteen ja paineisiin. Vaan täytyisikö meidän myös sitä työelämää yrittää sopeuttaa ihmiseen ja ihmisen luonnollisiin tarpeisiin? Siitä uni on yksi, koska kyllähän se vaikeuttaa, tosiaan sanoitkin niin, sitten se nykytyö kiireineen useilla ihmisillä niin myös nukahtamista ja nukkumista. Niillä on puolin ja toisin vaikutusta toisiinsa.

Merja Hoffrén-Mikkola

Joo eihän ei se tarkoita sitä, että tää olisi järkevä suunta, että me koko ajan viedään työelämää hektisemmäksi. Mutta ja totta kai siihen pitäisi pystyä ensisijaisesti vaikuttamaan, ettei se vaan   mene sinne suuntaan.

Pia Haapala

Ja ehkä semmoisena aina hyvänä muistutuksena, että uni on ainut, joka palauttaa meidän aivoja. Meillä ei ole siihen mitään muuta konstia oikein. Että me tiedetään, että jos me joudutaan monta yötä valvomaan putkeen, niin minkälainen olotila meillä jokaisella on, että uni on ainut jossa unen hetkinä meidän aivot palautuu ja niillä on ne kemialliset reaktiot, jotka siellä pystyy poistamaan sieltä niitä kaikkia kommervenkkejä sitten.

Merja Hoffrén-Mikkola

Joo elimistössä meillä voi olla myös päivän aikaista palautumista esimerkiksi töissä, mutta että aivojen osalta se ei ole samanlaista, koska me ei saada niitä koskaan pistettyä pois päältä muuta kuin unessa.

Salla Kettunen

Elikkä nyt opitaan se, että jos salilla on opittu käymään sen takia, että pidetään lihaksistosta ja fysiikasta huoli, niin muistetaan myös nukkua, että pidetään meidän aivoista huolta.

Kaija Loppela

Kyllä juuri näin.

Salla Kettunen

Kiitoksia paljon mielenkiintoisesta keskustelusta. Merja, Piia, Kaija.

Kaija Loppela

Ja Salla

Salla Kettunen

Ja kiitos kun kuuntelit ELYn Euroopan sosiaalirahastosta rahoittamaan ja SeAMKin toteuttamaan Voima – Voi hyvin matkailuyrittäjä -hankkeen podcastin. Hanke rahoitetaan REACT EU-välineen määrärahoista osana unionin covid-19 pandemian johdosta toteuttamia toimia.