SeAMK Foorumissa: Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa
Miten osaamisen kehittäminen on huomioitu ja huomioidaan uusissa sote-rakenteissa?
SeAMK Foorumissa 9.2. käsiteltiin ajankohtaista sote-teemaa. Projektijohtaja Harri Jokiranta, Etelä-Pohjanmaan Sote, alusti tilaisuutta ja loi pohjan tilaisuuden paneelikeskustelulle.
Vilkas paneelikeskustelu sote-rakenteista
Tilaisuuden paneelikeskusteluun osallistui projektinjohtaja Harri Jokirannan lisäksi vs. hallintojohtaja Tarja Palomäki JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymästä, erityisasiantuntija Tuula Peltoniemi SOSTE ry Suomen Sosiaali ja terveys ry:stä, hallintoylihoitaja Christina Rouvala Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä, vastuuopettaja Suvi Soini Koulutuskeskus Sedusta, toiminnanjohtaja Helena Tiilikainen Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys ry:stä ja yksikön johtaja Taina Viiala SeAMKista. Paneelikeskustelun puheenjohtajana oli toimittaja Anssi Orrenmaa.
Sote-uudistuksen toteutumiseen paneelikeskusteluun osallistuneilla henkilöillä oli luja usko. Taina Viiala peräänkuulutti koulutuksen mukaanottamista sote-uudistuksessa. Paneelikeskustelijoilla ja tilaisuuden yleisöllä olikin yhteneväinen näkemys, että koulutuksen olisi hyvä olla enemmän mukana sote-uudistuksessa.
– tulevaisuudessa kaikkien alojen opiskelijoilla olisi oltava enemmän taloudellista osaamista, painotti SeAMKin rehtori Tapio Varmola.
Panelistien mukaan tulevaisuudessa työelämä edellyttää asiantuntijoilta myös yrittäjämäisen toiminnan ja kokonaisvaikuttavuuden osaamisen sekä kykyä aitoon vuorovaikutukseen.
Millaista osaamista edellytetään tai tarvitaan uudistuvissa sote-rakenteissa?
Panelistit toivat keskustelussa esille monipuolisia ajatuksia tulevaisuuden osaamistarpeista ja edellytyksistä.
Viiala toi esille, että vahvaa substanssin ydinosaamista tarvitaan jatkossa, mutta kustannusvaikutusten ymmärrystä tarvitaan jatkossa enemmän. Lisäksi tarvitaan tutkimus- ja tietotuotantoa.
Tiilikainen kommentoi pirkanmaalaista tutkimusta, jossa johtaminen ja taloustarve ovat nousseet esille. Koulutus ja tutkimus ovat hänen mielestään jääneet uudistuksessa liian vähälle, mutta niiden merkitys kasvanee jatkossa. Tavoitteena ovat laadukkaat palvelut ja kustannustehokkuus. Myös asiakkaat tarvitsevat koulutusta.
Soinin mukaan substanssiosaamisen rinnalla tarvitaan valmiutta osaamisen jatkuvaan lisäkouluttautumiseen. Tulevaisuuden koulutuksessa nousevat esille myös teknologiaosaaminen, palveluohjaus, digitaidot, monikulttuuriset osaamiset sekä perusviestintätaidot.
Rouvala peräänkuulutti intoa uudistua sekä aitoa asiakaslähtöisyyttä.. Lähiesimiestyölle tarvitaan tukea myös heidän uudistumistehtävissään. Peltoniemi kommentoi ennakoinnin ja luottamuksen merkitystä, asiakasnäkökulmaa ja digitalisaation hyväksikäyttämistä sekä asiakkaan kohtaamista, jonka myös Tarja Palomäki nosti esille.
Millaiset valmiudet alan kouluttajilla on vastata soteen?
Paikalla olevat opiskelijat toivat esille, että sotesta puhutaan paljon, mutta asia myös hämmentää. Asiasta ei ole vielä tarpeeksi tietoa. Myös panelistit jakoivat tämän tuskan.
– Se, mihin ollaan menossa, rakennetaan yhdessä. Vielä ei ole yhtä vastausta, mutta osallistaminen ja osallistuminen on tärkeää, totesi SeAMK Sosiaali- ja terveysalan yksikön johtaja Viiala.
Seuraava SeAMK Foorumi järjestetään 23.3. ja silloin aiheena on liiketoiminnan teknologiatrendit 2017. Foorumeista päivitetään tietoa sivulle: stage.dev.seamk.fi/seamkfoorumi.
