Rakennusinsinöörinä ympäri maailman

Opiskeluaikana syttynyt kipinä vei ulkomaille

Valmistuin SeAMKin rakennustekniikan koulutusohjelmasta vuonna 2011 tuotantotekniikan sv:ksi. Olen aina ollut kiinnostunut matkustamisesta ja asumisesta ulkomailla. Opiskeluaikana osallistuin Saltzburgissa, Itävallassa järjestettyyn kestävän kehityksen workshoppiin, jossa minulla oli mahdollisuus tutustua saman alan kansainvälisiin opiskelijoihin.

Työharjoitteluni suoritin pääkaupunkiseudulla työnjohtajana sillankorjaushankkeissa. Valmistumisen jälkeen minulla säilyi kipinä toimia rakennustyömaanvalvojana tai -työnjohtajana ulkomailla. Koin kuitenkin, että tällainen mahdollisuus olisi kovan työn takana. Ajattelin, että mahdolliset ulkomaiset työnantajat toimivat vain suurissa kaupungeissa ja kokemus- sekä koulutusvaatimukset ovat laajat.

Heti valmistumisen jälkeen toimin hetken osa-aikaisena rakennustarkastajana Kaskisissa. Myöhemmin syksyllä aloitin vastaavana työnjohtajana rakennustyömaalla Vaasassa. Päätös pyrkiä ulkomaan komennuksille viimeisteltiin, kun ajelin marraskuussa pimeällä töistä kotiin, räntäsateen piiskatessa auton tuulilasia – Suomen toiminta on nyt nähty ja minussa heräsi voimakas halu päästä keräämään kokemusta ulkomaiden rakennustyömailta.

Ollessani vastaavana työnjohtajana Vaskiluodon Voiman biokaasutin hankkeessa Vaasassa tutustuin Wärtsilän entisiin komennustyömiehiin. Heiltä sain kontaktitiedot, joiden kautta sain jätettyä avoimen hakemuksen. Tieto siitä, että naapurikaupungissa on oman alan töitä tarjolla ulkomaan komennuksiin voimalaitosrakentamisessa, tuli yllätyksenä. En tiennyt tästä aikaisemmin ja toivoisinkin, että asia olisi enemmän tapetilla esimerkiksi SeAMKissa.

Aloitin Wärtsilä Projects Oyllä syksyllä 2013. Ensimmäinen työmaani oli maassa, josta kuulin ensimmäistä kertaa. Työprojektini sijaitsi Etelä-Amerikassa Guyananan pääkaupungin liepeillä, Vreed-en-Hoop nimisessä kylässä. Kylään oli määrä rakentaa valtion energiayhtiölle kolmen koneen voimalaitos, jonka sähköntuotto kapasiteetti oli 26MW. Toimin työmaan varapäällikkönä sekä rakennustöiden ja työturvallisuuden valvojana.

Suomalainen osaaminen esillä ulkomailla

Tällä Etelä-Amerikan työmaalla oli menossa paalutus- ja perustusvaihe asiakkaan toimesta, kun saavuin työmaalle. Kokosimme perustusten päälle Peräseinäjoella valmistetun teräsrungon. Rungon vuorasimme Vimpelissä ja Alajärvellä valmistetuilla sandwich-elementeillä ja katoimme rakennukset Ruukin pellillä. Sisään asennettiin Vaasassa valmistetut laivanmoottorit. Ne olivat valjastettu generaattoreilla, jotka työnsivät pakokaasunsa savupiippuihin, jonka komponentit olivat valmistettu Kuortaneella ja Evijärvellä. Sähkö syötettiin kytkinkentälle ja verkkoon Vaasassa kokoonpantujen muuntajien ja kytkinkaappien kautta. Asennustyöt suoritti paikallinen urakoitsija ECI (Engineering constraction Inc.).

Wärtsilän urani aikana yllätyin, kuinka paljon voimalaitoskomponenttien esivalmistus työllistää yrityksiä ja ihmisiä kotimaakunnassani sekä Pohjanmaalla. Tätä tietoa voisi olla huomattavasti enemmän esillä. Suomalainen osaaminen näkyi myös esimerkiksi polttoaineen käsittelyn prosessilaitteistoissa sekä vedenpuhdistusjärjestelmissä. Töitä valvoo pääsääntöisesti suomalainen organisaatio.

Suurimpia onnistumisia oli, että työmaa onnistuttiin suorittamaan ilman poissaoloon johtaneita tapaturmia. Hankalinta työmaalla oli sademetsävyöhykkeellä olevan alueen kuivatus. Eräänäkin aamuna saavuimme työmaalle, jossa rakenteilla oleva sadevesijärjestelmä oli pettänyt. Vettä oli varastorakennuksen lattialla polveen asti. Loisteputket paloivat katossa ja rakennusta oltiin ottamassa käyttöön – onneksi sähkökaapit oli asennettu korotetulle perustukselle.

Guynanassa ja Karibialla suomalainen huippuosaaminen on hyvin tiedossa ja suuressa arvossa. Suomessa sanotaan, että seinästä tulee sähkö, mutta maailmalla paikalliset sanovat, että pistokkeesta tulee Wärtsilää. Maan sähköntuotanto on 70–80% Wärtsilän koneilla tuotettua. Voimalaitokset myös operoidaan Wärtsilän toimesta.

Ulkomailla työskentelyn hyvät ja huonot puolet

Työurani Wärtsilällä vei minut myös Kap Verden pääkaupunkiin Praiaan, jossa oli menossa olemassa olevan voimalaitoksen laajennus. Olen työskennellyt myös Omanissa Musandamin hallintoalueella, jossa rakennettiin 120 MW maakaasulla käyvä laitos. Tutustuminen arabikulttuuriin oli suuri positiivinen yllätys. Arabit ovat kovapintaista kansaa, joilla on suuri sydän. En ole milloinkaan tavannut yhtä sydämellisiä ja ystävällisiä ihmisiä. Työmaalta oli 2 tunnin ajomatka Dubaihin, jossa vietin paljon aikaa vapailla.

Ulkomaan komennustöiden parhaat puolet ovat suuri palkka, suhtautuminen oman ja muiden elämän ongelmiin, tutustuminen tapoihin ja uusiin kulttuureihin, kielitaidon kehittyminen, jne. Olen työskennellyt urani aikana lähes 30 eri kielen ja kulttuurin omaavien ihmisten parissa. Jos olet parisuhteessa, kerro puolisolle, että sinulla toinen – hänen nimensä on työ. Tein n. 55–60 tuntia töitä viikossa ja pääsin kotiin 3kk välein yhdeksi viikoksi. Negatiivinen puoli on se, että yhteydenpito ja ystävät voi unohtaa tälle ajalle.

Mitä kuuluu nyt?

Tällä hetkellä olen töissä valtakuntamme tärkeimmässä infrahankkeessa Hanhikivellä Pyhäjoella. Olen mukana valmistelemassa ja aloittamassa rakennustöitä uutta Fennovoiman ydinvoimalaa varten. Toimin asiakkaan organisaatiossa valvojana. Minulle myönnettiin keväällä valvojan FISE-pätevyys ja käyn parhaillaan Betoniyhdistyksen betonityönjohtajan pätevyyskoulutusta.

Opiskelevalle ja tulevalle rakennusalan osaajalle haluan sanoa: perse ylös sohvalta, mene kaikkiin bileisiin – kukaan ei lue opintotodistustasi, verkostoidu, valmistu, ole kiinnostunut asioista ja ihmisistä, ota ja pyydä vastuuta, kysy kysymyksiä, koska et tiedä mistään paljoakaan, saat olla tietämätön, mutta ole itsevarma. Lopuksi muista, että ainut asia, joka estää sinua toteuttamasta unelmasi elämässäsi ja ammattiurallasi, on oma äänesi pääsi sisällä, joka sanoo, että et voi, koska…100 syytä…

Kirjoittaja: Esa Herrala (alumni, KCRAK07)