SeAMK Podcast - Hiilitieto jakso 2: Viljelykierto ja kasvivalinnat

00:00:08 Puhuja 2

Tämä jakso on Ilmastosoturien ja TIME-hankkeen yhteistyössä tuottama podcast nimeltä Hiili tieto. Tervetuloa kuuntelemaan.

00:00:25 Puhuja 2

Tervetuloa kuuntelemaan meidän uutta jaksoa. Mä olen Annika Lillvik Seinäjoen ammattikorkeakoulusta ja tänään meillä on aiheena kasvukunto, viljelykierto ja kasvi valinnat ja niistä meillä on täällä kertomassa Erkki Vihonen. Tervetuloa.

00:00:35 Puhuja 3

Kiitoksia.

00:00:36 Puhuja 2

Kertoisitko tähän alkuun vähän itsestäsi?

00:00:40 Puhuja 3

Joo olen siis maatalouden parissa ollut nyt 15 vuotta töissä ja siitä pitkän ajan ProAgrialla kasvintuotannon asiantuntijana maan kasvukunnon erikoisosaajana ja luomuviljelyn erikoisosaajana ja nyt sitten olen töissä Lyckegård-nimisessä yrityksessä, missä maan muokkausta ja viljelykiertoja mietitään myöskin.

00:01:06 Puhuja 2

Joo, meillähän on tämän päivän aiheena tosiaan kasvukunto ja viljelykiertoon ja kasvi valinnat, niin eiköhän me lähdetä sitten niistä liikkeelle, että jos me vähän pohjustetaan tätä aihetta, niin aletaanko me sillä, että mitä tällä sanalla kasvukunto nyt ylipäätään tarkoitetaan?

00:01:20 Puhuja 3

Kasvukunto on semmoinen aika iso ja laaja määritys kaiken kaikkiaan, mutta maa on silloin mahdollisimman hyvä kasvualusta kasveille ja se tarkoittaa sitä, että siellä on vesitalous kunnossa, elikkä maa läpäisee vettä riittävästi, ja että se myös varastoi vettä riittävästi. Muru rakenne on kunnossa, elikkä maan rakenne on hyvä. Se ei ole liian tiivis, eikä taas myöskään liian huokoinen.

00:01:54 Puhuja 3

Sieltä löytyy ilmalle tilaa myöskin ja siellä on myöskin aktiivista biologista toimintaa ja se tarkoittaa myös sitä, että kun me ruokimme eloperäisen aineksen niin se aine hajoaa myöskin siellä maassa ja syntyy ravinteita ja sitä kautta taas sitten pieneliöt lisääntyy ja saadaan myöskin sitten hiiltä maahan.

00:02:21 Puhuja 3

Ja hyvä kasvukuntoinen maa niin se tuottaa ja varastoi siis vararavinteita hyvin itseensä.

00:02:29 Puhuja 2

Kyllä tuota hyvin kokonaisvaltaista siis tämä. Ja sitten, jos miettii miten tätä omien peltojen kasvukuntoa voi testata, niin siihenhän nyt varmaan toki ehkä ne aistinvaraiset arviot, mutta näihinhän on olemassa kaikennäköistä laitteistoa ja välineistöä. Mutta miten tätä voisi sitten havainnoida. Se on ehkä se kysymys.

00:02:48 Puhuja 3

No varmaan ensimmäinen havainto mikä tulee maan kasvukunnosta ja sen toimivuudesta on se, että miltä se kasvusto näyttää siellä. Jos siellä on selkeitä aaltomaisia kohtia ja kasvusto kärsii kuivuudesta tai märkyydestä. Niin ne näkyy kyllä ihan varmasti siinä kasvustossa. Mutta jos nyt oikeasti ja kun jokaisen viljelijän pitäisi tuntea omia maitaan yhä paremmin ja sitä, että kummonen siellä on se maan rakenne ja onko siellä tiivistymiä ja kuinka vesi virtaa tai säilyy pellossa ja niin edespäin, niin kyllä se vaan vaatii sen, että sinne on jalkauduttava ja mielellään lapion kanssa.

00:03:30 Puhuja 3

Toki löytyy paljon muitakin välineitä. Alkeisimmillaan voisi vaikka mennä ruuvimeisselin kanssa tökkimään maata ja katsoa onko siellä tiivistymiä, jos se on vaan riittävän pitkä. On olemassa penetrometria ja salaojapiikkiä ja niin edespäin, joilla pystytään sitten aistinvaraisesti vastusta katsomalla ja tuntemalla katsomaan kuinka se maa voi.

00:04:01 Puhuja 3

Mutta vesitalous, elikkä ojissa virtaaminen ja salaojista veden tulo on yksi tärkeimpiä asioita mitä pitää seurata ja katsoa siellä. Kyllä mä sanoisin, että se lapio on, sitä mä haluan korostaa, että se on parasta mitä voi olla. Kun kaivaa omia peltojaan parisenkymmentä erilaista monttua sinne.

00:04:25 Puhuja 3

Tyylilläkään ei ole niin väliä, kunhan vaan näkee sitä maan rakennetta niin siinä kuitenkin oppii tuntemaan sitä, minkälaista se maa on siitä pinnasta, vähän syvemmältä ja sitten ihan siellä lapion piston kärjessä. Ja aina välillä kannattaa kaivaa vähän syvempikin monttu, että on tavallaan kaksi lapion pistoa, niin näkee mitä siellä pohjamaassakin on. Koska jos on raskaat koneet ja kosteata, niin se tiivistymä voi syntyä jopa sinne vähän syvemmällekin riippuen vähän maalajeista ja niin edespäin.

00:05:00 Puhuja 3

Mutta sen lisäksi sitten nämä nykyiset älykännykät on aika hyviä myöskin tällainen muistinvirkistykseksi ottaa kuvia sieltä ja yleensä niistä jää sitten vielä GPS piste ja sitten on helppo talvella tai tulevina kasvukausina miettiä, että onko tässä tapahtunut mitään muutosta täällä pellolla ja mihin suuntaan muutos on mennyt, koska vanhoja kuvia kattellessa on oikeasti hyvä seurata sen maan kehittymistä.

00:05:26 Puhuja 3

Sanotaan näin, että yleensäkin se, että kun katsotaan kasvustoja ja tehdään niinku havaintoja kasvukausista, niin se kamera tänä päivänä kulkee jokaisella meillä käytännössä mukana. Ainakin suurimmalla osalla on sellainen kännykkä, jossa on aika hyvä kamera jo ja se jää muistiin ja tallentuu ties minne ja se on aika helppo arkistoidakin ja niihin on helppo palatakin niin se on oikeasti hyvä tapa tsekata mitä siellä pellolla on tapahtunut.

00:05:57 Puhuja 2

Niinpä ja sehän on ja nimenomaan, kun tää on kuitenkin hyvin tärkeätä, niin se ehkä auttaa sitten taas siinä kaiken suunnittelemisessa eli mitä jatkossa mistä ehkä mahdollisesti opitaan tai mitä asiaa jatketaan, niin siinähän se on erittäin arvokas siinäkin mielessä kuitenkaan.

00:06:12 Puhuja 3

Kyllä ja sitten oikeastaan päästään siihen viljelykiertoon, joka tulee aika isona osana sitten sitä että pitäisi viljellä myöskin jotain muuta kuin pelkästään ohra lumi ohra lumi esimerkiksi. Tai peruna ja peruna, vaan pitäisi olla sitä viljelykiertoa ja jos ei sitä nyt muuten muista ja toisaalta sitten pysty muuten havainnoimaan viljelykierron muutoksia siellä maaperässä esimerkiksi niin toi kamera on siihen yksi vaihtoehto kasvustosta kuvaa ja lapio kaivauksesta kuva, niin sillä jo pääsee aika pitkälle.

00:06:48 Puhuja 2

Niin, koska sitten tää viljelykierto on siinä kuitenkin hyvin suuressa osassa, kun taas miettii, että kuinka sitä kasvukuntoa mahdollisesti voi parantaa, niin sehän on yksi keino. Mutta että myös työkalu siinä sen kasvukunnon parantamisessa itsessänsä.

00:07:03 Puhuja 3

Kyllä. Se on niin tärkeä puoli siinä, että sillä saadaan sitä juurista vaikutusta erilaiseksi. Ja sitten kun puhutaan että otetaan viljelykiertoon mukaan vielä palkokasveja. Nyt puhutaan tällä hetkellä maailmassa paljon siitä, että väkilannoitteiden hinnat on korkeat ja kannattavuus sitä kautta heikkenee niin esimerkiksi palkokasveilla ottamalla niitä viljelykiertoon, oli ne puitavia tai nurmia, niin saadaan sitä omavaraisuutta sitten sinne typpipuolelle varsinkin.

00:07:37 Puhuja 3

Ja toisaalta sitten monet palkokasvit on erittäin syvä juurisija, jotenka esimerkiksi sinimailanen on yksi parhaita ankkuroijia sinne pellolle. Elikkä, jos siellä on tullut tiivistymää niin sinimailasen juuri menee hyvin monesti niistä lävitse kuitenkin. Toki joskus on niinkin tiiviitä ollut, että ei myöskään sen jaksa mennä läpi. Silloin tarvita jotain mekaanista ratkaisua asiaan, mutta käytännössä siellä viljelykierron kasvivalinnoilla niin voidaan saada monenlaista muutosta. Sitten tauti paineet myöskin vähenee kun on viljelykierto mukana.

00:08:18 Puhuja 2

Eli se on noin niin ehkä yhteenvetona ajattelee, niin se on kuitenkin investointi siihen tulevaisuuteen, sillä jos nimenomaan ajattelee sitä, että käytetään syväjuuri kasveja tai otetaan niitä tyyppejä tuovia mukaan, niin sehän sitten taas vähentää hyvin pitkälle sitä lannoitus tarvetta, että sitä muokkaus tarvetta ja parhaimmillaanhan voi tehdä säästöjä monessakin asiassa.

00:08:40 Puhuja 3

Kyllä, ja aika monesti kun on aktiivinen viljelykierto olemassa niin satotasot myöskin siellä niin sanotusti pääkasvilla nousevat, jolloin se että vaikka nyt peltoalaa on vähemmän hehtaareita käytettävissä, niin se että on viljelykierto niin voi lisätäkin jopa sitä satomäärää niin paljon, että käytännössä on mahdollista pitää tilalla, jolla esimerkiksi on kotieläimiä, jotka tarvitsee tiettyjä viljaa koko ajan, niin pystytään vähentämään ja tuomaan sitten muita kasveja sinne rinnalle.

00:09:22 Puhuja 2

Näitähän nyt siis kun tosiaan näitä toimenpiteitä on paljon sinne viljelykiertoon lisättävissä, että miten pelloilla toimitaan, mitä siellä tehdään, niin yksihän näistä toimenpiteistä on just nimenomaan niinku sanoit niin tää syvä juuresten kasvien käyttö. Siitä oli kysyttykin, oli tullut kysymystä, että mikä näitä syväjuurisimpia kasveja nyt sitten on.

00:09:40 Puhuja 3

Joo, sinimailanen on meidän paras jankkuri. Elikkä se että pystyy tunkeutumaan jopa todella tiiviistä paikoista lävitse juurineen ja murustamaan sitä ja laajentamaan sitten sitä murennettua siellä. Muita mesikät on tällaiset tietysti muutkin mailaisit on hyviä siihen. Mutta se on aika nopeasti mennään siihen, että ollaan nurmessa.

00:10:08 Puhuja 3

Ja välttämättä se pelkkä aluskasvin käyttö esimerkiksi tämmöisenä jankkurikasvina ei riitä, koska se vaatii yleensä sitä kasvukautta paljon enemmän kuin se mitä siellä syksyllä kasvi kerkiää puinnin jälkeen esimerkiksi kasvamaan.

00:10:25 Puhuja 2

Ja niin, siinähän sitten taas tulee siihen kysymykseen, että mikä nyt ehkä sopii itselle parhaiten. Mutta sitten jos esimerkiksi tavoitteena on se, että sillä saa, niin kun taloudellista tulosta muutenkin kuin sen kasvukunnon parantamisen kannalta, niin mikä sitten voisi olla esimerkiksi se siihen sopiva kasvi, minkä voisi valita itselleen sen?

00:10:45 Puhuja 3

Joo, se on hyvä kysymys. En tiedä mitä tulevassa GAP:ssa tulee olemaan, mutta esimerkiksi monimuotoisuuspeltomaisema niin siellä se on esimerkiksi hunajakukkaa ja virnaa ja mesiköitä saa käyttää siinä seoksessa, niin ne on todella tehokkaita siinä. Mutta oikeastaan mä haluaisin nähdä enemmänkin sen, ettei lähdetä välttämättä kauheasti kikkailemaan edes niillä tuilla sitten loppujen lopuksi, koska ajatuksena on se, että viljelykierto pitää olla suunniteltu ja se taloudellinen näkökulma tulee enemmänkin pitkällä aikavälillä kun lyhyellä aikavälillä.

00:11:26 Puhuja 3

Elikkä jos me saadaan maan kasvukuntoa nostettua ylös, ylläpidettyä sitä sillä viljelykiertolla mahdollisimman hyvin, niin se myöskin takaa sille muulle viljelylle taloudellisempaa tulosta ja sitten tietyllä tavalla ne tuet on siellä sivuroolissa. Mutta toki niitä kannattaa hyödyntää aina sen mukaan kumminkin on mahdollisuus ja optimoida.

00:11:48 Puhuja 3

Saksassa nimenomaan esimerkiksi mietitään pitkälti yli 10 vuoden viljelykiertoja ihan tavanomaisilla tiloilla myöskin ja luomutiloilla. Elikkä siellä juurikin se pellon kasvukunto, tautipaineet ynnä muut ovat sellaisia asioita, joihin kiinnitetään yhä enemmän huomiota.

00:12:08 Puhuja 3

Ja sitä kautta se viljelykierto venyy vaan pidemmäksi. Toki siihen tehdään muutoksia, jos on tarvetta. Ei sitä ole niinku kiveen hakattu, että se pitää mennä näin, vaan siihen täytyy tehdä muutoksia. Reagoida jos, kasvukaudella sattuu jotakin sellaista, että näkyy rikkakasveja liikaa tai maan rakenne menee huonompaan kuntoon sääolosuhteista riippuen esimerkiksi.

00:12:34 Puhuja 2

Niin, nimenomaan justiin tuo, että kun tilanteet muuttuu ja niihin on pakostikin jollakin tavalla reagoitava aina sitten, että miten toimitaan jatkossa.

00:12:47 Puhuja 2

Mutta kun just sanoit tuosta, että kun sielläkin saatetaan suunnitella kierrot tosiaan 10 vuoden mittaisiksi, niin mikä on sulla sitten esimerkiksi vinkkejä siihen toimivan kierron löytämiseen?

00:12:56 Puhuja 3

Kyllä se lähtee siitä, että täytyy siellä pellolla käydä, että tavallaan jokainen pelto on yksilö. Alue on omansa, elikkä alueellisesti voidaan suunnitella viljelykiertoja.

00:13:10 Puhuja 3

Se vaatii oikeastaan sen, että pitää käydä siellä katsomassa, mikä on se maan rakenne, mikä sen vesitalous on, mikä on tämmöinen mikroilmasto pelkästään jo siellä. Se voi vaikuttaa siihen, että mitä kasveja me pystytään viljelemään. Onko pelto tulvanalainen vai ei. Silloin vaikuttaa siihen, että voidaanko syysviljojen esimerkiksi kylvää.

00:13:32 Puhuja 3

Ja ne kaikki on sitten pitkällä aikavälillä tulee siihen näkyviin, että tietysti optimaalisin peltoala on, että me pystytään viljelemään siellä syysviljojen ja syysöljykasveja ja vähän erikoiskasveja mukaan ja viljoja siihen sitten sopivasti. Ja mahdollisesti sitä nurmeakin.

00:13:52 Puhuja 2

Mietin tuotakin, että voi olla semmoisiakin tilanteita, että esimerkiksi on mahdollisuus ostaa tai vuokrata peltoa. Mutta siinähän sitten taas kun sitä ei nimenomaan tunne sitä maata vielä.

00:14:03 Puhuja 2

Ja voi olla se tilanne esimerkiksi, että siellä on ollut viljaa useita vuosia peräkkäin, ehkä jopa se 10 vuotta. Niin mitä siinä vaiheessa, mitä pitäisi tehdä?

00:14:13 Puhuja 3

Tää on tosi hyvä kysymys ja käytännössä siis jos halutaan pelto mahdollisimman nopeasti saada viljelykuntoon ja maan rakennetta kuntoon, niin se nurmi on oikeasti hyvä perustaa ja siellä nurmen aikana on helppo myöskin nähdä sitten sitä, että mikä on se tavallaan kokonaiskasvu pellolla, mutta toki mielellään sitä nurmea ennenkin niin käydään vähän kaivelemassa maata ja katsoa että toivoo, että sen naapuri ei jätä sitä välttämättä kynnykselle, koska se on aina vaan haastavampaa sitten käydä tarkastelemassa ennen kuin itse ottaa.

00:14:49 Puhuja 2

Ja ehkä tässäkin taas jos vaan kerkeää, niin se ensimmäinen kuva sinne arkistoon. Mitä sitten voi käydä lävitse myöhemmin.

00:14:56 Puhuja 3

Kyllä ja sitten kun saa sieltä semmoisen että, jos sattuu olemaan että siinä on 30 vuotta viljelty perunaa niin se maan kasvukunto on rakenteellisesti kyllä todennäköisesti heikentynyt ja siitä on ihan mukava viiden vuoden päästä katsoa, jos on saanut hyvän viljelykierron aikaiseksi sinne, niin maan kasvukunnon paranemista kaiken kaikkiaan.

00:15:18 Puhuja 2

Niin näitähän on.

00:15:20 Puhuja 2

Kun näitäkin oot, säkin kuitenkin aika paljon käynyt ja tutkinut ja ihmetellyt näitä peltoja ylipäätänsä ja nähnyt kaikennäköistä, niin kerro nyt vähän mitä oot nähnyt. Mikä esimerkiksi on huonoin pelto johon olet mahdollisesti törmännyt? Mitä siellä oli tehty tai jätetty tekemättä?

00:15:39 Puhuja 3

Joo, valitettavasti matkan varrella on tullut näitä huonojakin peltoja nähtyä ja aika monesti ne voi jopa tieltä päin näyttää ihan ok, mutta sitten, kun viimeistään sinne lapion painaa niin kyllä siellä pahimmat on sitä, että oot lapion piston tehnyt niin se rupeaa pulppuamaan vettä, että kyllä silloin niin kun pellon kasvukunto on aika heikolla.

00:16:06 Puhuja 3

Kaiken kaikkiaan, jos niin kun maahan tehdystä kuopasta pulppuaa kun lähteestä vettä.

00:16:13 Puhuja 2

Joo ei se kyllä kauhean hyvältäkään lähtökohdalta taas kuulosta.

00:16:16 Puhuja 3

Joo ja toinen ääripää on sitten taas pelto, johonka ei saa lapiota laitettua maahan mitenkään muuta kuin lekalla hakkaamalla.

00:16:25 Puhuja 3

Elikkä maan orgaanisen aineksen määrä on hyvin pieni ja käytännössä sitä ei ole, vaan se on erittäin kovaa savea ja se sitten, vaikka olisi vähän jo kosteutta tullut syksylläkin ja niin edespäin, niin se on tosi haastavaa kaivaa ja tehdä sinne testiä sen paremmin, että siellä on sitten omat haasteensa edessä.

00:16:51 Puhuja 2

Mitä sä itse tekisit tuossa tilanteessa mahdollisesti?

00:16:55 Puhuja 3

No kyllä tuommoinen kova savimaa mihinkään ei lapio mene sisään, niin kyllä se vaatii sen, että sinne pitää saada orgaanista ainetta paljon lisää ja tarkoittaa melkein sitä, että se nurmi olisi hyvä saada, jotta se juuristovaikutus olisi mahdollisimman paras. Ja toisaalta saadaan sitten kasvipeitteisyyttä, joka taas aktivoi biologiaa ja pitää sen maan tavallaan hiilitasetta yllä ja parantaa jopa tässä kohtaa varmasti, koska siellä ei ole sitä. Sitten taas tällainen lähteen puliseminen vesitalous retuperällä, niin kyllä se alkaa sieltä, että katsotaan sitten ne ojat ja tavallaan salaojat, että missä kunnossa ne on ja onko siellä virtaamaa pois vai onko ne aivan tukossa. Monesti aika helpostikin löytyy syytä että siellä on jo voi olla yksi salaojan pää täysin hukkuneena jonnekin tai sitten piiriojat täysin tukossa.

00:17:57 Puhuja 2

Näitä toimenpiteitä tähän kasvukunnon parantamiseksi on hyvin montaa eri sorttia. Niistä varmasti löytyy aina kaikille se omansa, mutta jos ajatellaan vaikka niin, että haluttaisiin samalla tehdä niin sanotusti mahdollisimman montaa asiaa samaan aikaan, niin mikäs on semmoista kasvukuntoa parantava toimenpide, joka samalla torjuisi rikkakasveja mahdollisimman tehokkaasti. Jos tavoite on esimerkiksi se, että ei käytetä rikkatorjunta-aineita ollenkaan.

00:18:23 Puhuja 3

Hyvä kysymys myöskin ja tärkeä kysymys siinä mielessä, että luomutilathan käyttää tätä jo hyvin pitkälti ja kyllä se tulee sieltä viljelykierrosta myöskin, elikkä se, että ei ole yksipuolinen viljely. Yksipuolinen viljely yleensä lisää tiettyjä rikkakasveja pellossa.

00:18:42 Puhuja 3

Ja mutta tota, kun se viljelykierto on riittävä, niin sieltä löytyy myöskin sitten vaihtoehtoja sille, elikkä tässä tullaan siihen, että syysvilja on aika hyvä siellä viljelykierrosta rikkakasvien torjuja, yleensä syksyllä peittävä jo, muokkaukset saadaan tehtyä kesällä tai loppukesästä hyvissä olosuhteissa ja sitten taas toisaalta keväällä on hyvässä kasvuvauhdissa, jos vaan on talvehtinut.

00:19:11 Puhuja 3

Ja sitä kautta sitten tulee sitä rikkojen kanssa taistelua. Mutta sitten jos mietitään pelkästään kevätviljojen viljelyä, niin kyllä siellä sitten tarvitaan myöskin niitä aluskasveja, kerääjäkasveja apuun siihen, että saadaan se kasvusto tukkeen.

00:19:28 Puhuja 3

Pelkillä muokkauksilla ei välttämättä saada sitä tehoa aikaiseksi. Toki meillä on tänä päivänä tosi hyviä erilaisia muokkauskoneita, jotka toimii rikkakasvojen torjunnassa erilaisista kultivaattoreista lähtien.

00:19:44 Puhuja 2

Niin onhan tässäkin. Ja sitten toki tuokin, että jos käytetään esimerkiksi niitä syyskylvöisiä kasvia, niin sitten siinä tulee taas se työhuipun tasaaminen siinä keväällä, että sitten kun puinti kuitenkin ajoittuu ehkä parhaimmillaan sinne kuivempaan aikaan, kun ei ole niitä muita puinteja niin siinä tulee toki sitten sekin jo taas esimerkiksi hyödyksi.

00:20:01 Puhuja 2

Ja aluskasvi on taas sitten jo se on ihan oma aiheensa, että mitä kaikkea hyötyä sieltä löytyy, mutta päällimmäisenä nyt varmaan ainakin siinäkin taas sitten tää eloperäisen aineksen lisäys ja vihreät päivät, niin varmaan.

00:20:13 Puhuja 3

Kyllä ja sitten toisaalta myöskin se nurmen lisääminen sinne. Oli se sitten yksivuotista nurmea ja tai monivuotista nurmea, niin ne on erittäin hyviä rikkakasvien torjujia.

00:20:23 Puhuja 3

OK, mennään eloperäisille maille, niin nurmi saattaa lisätä esimerkiksi juolavehnää, mutta toisaalta sitten sopivilla muokkauksilla ennen syysviljojen kylvöä, niin siitä päästään aika hyvin eroon. Ainakin tutkimukset osoittanut, että jopa 80 % saadaan rikkakasveista pois ihan muokkaamalla.

00:20:44 Puhuja 2

Aivan. Ei sekään nyt kuiteskaan.

00:20:48 Puhuja 2

Niin kun vaikka kuinka käyttäisi sitä syväjuurista kasvia ja mitä kaikkea muuta niin taas se, että ei se nyt sitä muokkauksen olemassaolon tärkeyttä tietenkään vähennäkään.

00:20:58 Puhuja 3

Joo, muokkausta tarvitaan aina, mutta tota koska se tehdään ja miten se tehdään, niin se on ehkä se isompi kysymys tässä ja puhutaan muokkauskierrosta myöskin elikkä kun mietitään viljelykiertoisen maan kasvukunnon myötä, niin sitten yleensä sinne rinnalle tulee myöskin se muokkauskierto siinä mielessä, että koska kynnetään, koska kevytmuokataan, pystytäänkö suora kylvämään ja niin edespäin.

00:21:25 Puhuja 2

Niin sitten taas sieltäkin sen kautta se selkiintyykin aika paljon, että kuinka kannattaisi ehkä toimia ja sitten jos tietää sen oman maansa, niin se ehkä helpottuukin sitten taas se muokkauskierron suunnittelu siinä kun viljelykierto on tehty.

00:21:40 Puhuja 3

Kyllä ja tietysti siihen vaikuttaa pitkälti se, että mikä on tilan kalusto olemassa.

00:21:47 Puhuja 2

Niin ja tässähän toki sitten taas ne kuvat on ihan parasta materiaalia ja sitten ottaa käyttöön ja käydä läpi, kun miettii tätäkin asiaa.

00:21:57 Puhuja 2

Onhan se. Kyllähän sekin eroja tekee. Ainahan se näyttäytyy eri lailla se tehty toimenpide.

00:22:02 Puhuja 3

Joo ja kyllä kun suorakylvö vaihtaminen kyntöön niin varmasti näkyy maan rakenteissa, varsinkin jos kyntöjä tehdään vähän väärään aikaan, niin kyllä siellä maan rakenne kärsii.

00:22:16 Puhuja 2

Se on, kun kaikki vaikuttaa kaikkeen.

00:22:19 Puhuja 3

On, maanviljely on hauskaa.

00:22:20 Puhuja 2

Se on. Ikinä ei ole tylsää päivää. Aina voi oppia uutta.

00:22:24 Puhuja 3

Aina oppii uutta.

00:22:26 Puhuja 2

Eli sitten jos ajattelee niin hyötyjä nyt löytyy kaikesta, että haittaakin siitä sitäkin kyllä sitten taas toisaalta, mutta jos ajatellaan näin yhteenvetona kaikki tämä aikaisempi, niin mitä hyötyä on siitä viljelykierrosta?

00:22:40 Puhuja 3

Joo, puhutaan maan kasvukunnon hoitamisesta. Niin ja viljely kierron tuomisesta tilalle niin siitä ei ole mitään muuta kuin hyötyä. Siitä ei niitä haittoja löydy. Sitten kun mennään siihen muokkaamiseen niin sieltä me löydetään sitten yleensä niitä ongelmakohtia paljon enemmän. Mutta jos ajatellaan niin kun viljelykierto, jolla on tarkoitus maan kasvukuntoa parantaa, niin kyllä siellä ne suuremmat säröt on yksi isompi juttu.

00:23:11 Puhuja 3

Yleensäkin se kestävämpi omavaraisen viljely, se että se pelto on kasvu kunnossa vielä kahdenkymmenen vuodenkin päästä. Elikkä ei lypsä tätä sijoitusta lyhyellä aikavälillä tyhjäksi vaan pyritään parantamaan sitä sijoitusta koko ajan.

00:23:30 Puhuja 3

Kestävyys sään ääri-ilmiöitä vastaan. Meidän kesät, talvet, syksyt, keväät. Kaikki on vähän muuttunut erilaisiksi ja siellä vaan tulee näitä ääri-ilmiöitä ja se, että meillä on erilaisia viljelykiertoja, meillä ei ole silloin kaikki munat samassa korissa. On vaihtuvuutta siellä pelto kasveissa ja sitten se maan rakenne parempi niin silloin myöskin sään ääriolosuhteet ilmiöt ei ole niin suuressa roolissa myöskään tilan talouden kannalta.

00:24:04 Puhuja 3

Ilmastonmuutosta pystytään hillitsemään sillä, että meillä on mahdollisimman paljon vihreätä. Meillä on viljelykierto, monipuolisia kasveja, niin silloin selkeästi on vaikutusta siihen, että mikä meidän vaikutus on siihen ilmastonmuutokseen; onko se negatiivinen vai positiivinen.

00:24:27 Puhuja 3

Ja yksi mikä on, niin noi ravinteet on tänä päivänä kalliita. Kun meillä on kerääjäkasvit, meillä on hyvä viljelykierto, jossa on monipuolisesti kasveja, niin yleensä myöskin ne ravinteet pysyy siellä pellossa paremmin silloin ja puhutaan paljon luontokadosta niin tälle monimuotoisuudella.

00:24:51 Puhuja 3

Sillä, että meillä ei ole pelto mustalla mullalla pitkiä aikoja, niin myöskin se luonto kiittää sillä, että meillä on monimuotoisempi ympäristö pellolla.

00:25:03 Puhuja 2

Eli tässäkin kaikki vaikuttaa nimenomaan kaikkeen, että se kun tässä onnistuu tässä viljelykierron suunnittelussa ja kasvivalinnoissa ja saa sen kasvukunnon sieltä paremmaksi, niin se onkin ehkä kokonaisuutena sitten laajempi, kun on ehkä välttämättä ajatellutkaan.

00:25:19 Puhuja 3

Ja sitten ehkä vielä semmoinen extra, minkä voi saada siitä, niin löytää niitä uusia myyntikasveja, joista voi saada extratuloa tilalle oli ne sitten öljykasveja tai jotain muita erikoiskasveja, niin niitä on mahdollisuus tuoda mukaan siihen sitten viljelyyn.

00:25:40 Puhuja 2

Kiitoksia sulle Erkki että me saatiin sut tänne meidän jaksoon. Mukava että pääsit paikalle, että tämähän on aiheena oikeasti hyvin laaja ja sitäkin mielenkiintoisempi, että olisihan tästä nyt voinut jutella vaikka sen tunnin ja toisenkin.

00:25:53 Puhuja 3

Joo kiitoksia. Kiitoksia kutsusta.

00:25:56 Puhuja 2

Lisää tietoja hankkeesta sekä sosiaalisen median kanavathan löytää tosiaan jakson kuvauksesta ja suosittelen niihin lämpimästi tutustumista, että kiitos ajastanne. Mä olen Annika Lillvik. Me kuullaan uudestaan ensi jaksossa uuden aiheen parissa, siihen asti hei hei.

00:26:13 Puhuja 2

Kiitos että kuuntelit Ilmastosotureiden ja TIME-hankkeen yhteistyössä tuottamaan Hiili tieto -podcastia Ilmastosoturit-hanketta rahoittaa Manner suomen maaseudun kehittämisrahasto ja vastuullinen toteuttaja on ProAgria Etelä-Pohjanmaa.

00:26:25 Puhuja 2

Hanketta toteutetaan yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa.

00:26:28 Puhuja 2

Tulevaisuuden ilmastoviisas maataloustuotanto Etelä-Pohjanmaalla -hanke on Maa- ja metsätalousministeriön rahoittama ja se kuuluu Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuuteen. Hanketta toteuttaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Kurikan kaupunki. Lisätietoja hankkeesta sekä somekanavat löytää jakson kuvauksesta.