SeAMK Podcast - MOP-hanke: Maa- ja metsätilayritykset maaseudun elinvoiman moottoreina

Saija Råtts:

Tervetuloa kuuntelemaan ”SeAMK tutkii ja kehittää” -sarjan podcastia. Tämän podcastin aiheena ovat maa- ja metsätilojen omistajanvaihdokset. Maaseudulla työllistävien yritysten omistajanvaihdosten onnistuminen, niiden olemassaolon jatkuminen ja kasvu, ovat keskeisiä edellytyksiä maaseudun elinvoimaisen tulevaisuuden rakentamiseen ja tänään keskustelussa pohditaankin erityisesti sitä, minkälainen tilannekuva ja tulevaisuuden näkymät omistajanvaihdoksilla on juuri tällä hetkellä maaseudulla ja erityisesti maa- ja metsä tiloilla. Minun nimeni on Saija Råtts ja toimin lehtorina täällä SeAMKissa, sekä asiantuntijana MOP-hankkeessa. Haastateltavakseni olen saanut SeAMKissa työskentelevät vararehtori Elina Varamäen, sekä omistajanvaihdos asiantuntija Juha Tallin. Tervetuloa. Teillä kummallakin on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus suomalaisten yritysten omistajanvaihdosten tutkimisesta ja kehittämisestä ja teidät molemmat on palkittu myös vuoden omistajavaihdos-asiantuntijoina Suomessa. Tästä suomalaisen maaseudun yritysten tilannekuvasta ja tulevaisuuden näkymistä on ollut kovin vähän saatavilla tietoa, vaikka teeman tärkeys onkin yleisesti tunnistettu. Maaseudun jokaisella yrityksellä on merkitystä paikalliselle elinvoimalle ja hyvinvoinnille ja juuri näitä edellä mainitsemiani asioita on tarkasteltu vuonna 2023 julkaistussa maa- ja metsätilojen omistajavaihdos barometrissä. Tuota barometria ovat olleet myös te molemmat laatimassa, Elina ja Juha, joten puhutaanpa aivan ensimmäiseksi näistä maa- ja metsätila yritysten taustoista. Voisitko vaikka sinä Juha hieman valottaa, että minkälaisia taustoja näillä maa- ja metsätiloilla on?

Juha Tall:

Mielellään. Maa- ja metsätilat ovat hyvin usein sivutoimisia. Nuoremmilla ja sivutoimisillaa maa- ja metsätilojen omistajilla on useimmin korkeampi koulutus kuin vanhemmilla ja päätoimisilla. Erityisesti sivutoimisten osalta voi sanoa, että he ovat usein korkeasti koulutettuja. Nuoremmista sivutoimisista yrittäjistä suurin osa harjoittaa yritystoimintaa palkkatyön ohella, kun taas vanhemmassa yli 55-vuotiaiden ikäryhmässä korostuu sivutoimisuus eläkkeen ja muun vastaavan ohella. Yhtiömuotona on useimmiten maa- ja metsätalouden harjoittaja, yksityinen elinkeinoharjoittaja tai toiminimi.

Elina Varamäki:

Mä voisin tähän lisätä, että näyttää myös siltä, että maa- ja metsätilat hyvin usein yhdistävät eri toimialoja. Ja varsinkin päätoimisten osalta suurin osa harjoittaa myös jotain muuta toimialaa päätuotantosuunnan lisäksi. Suurimmalla osalla tämä on luontaisesti metsätalous tai kasvinviljely, mutta moni tarjoaa myös koneurakointia. Ja koska maa- ja metsätilojen taustat ovat hyvin heterogeenisiä, tarkoittaa se sitä, että maaseutuyrittäjiyden edistäminen edellyttää myös hyvin monenlaisia toimenpiteitä. Meidän barometrin johtopäätösten mukaan edistämisen fokuksessa pitäisi olla ennen kaikkea päätoimiset kasvuun ja kehittämiseen panostavat maa- ja metsätilat ja tästä varmaan puhutaankin myöhemmin vähän lisää.

Juha Tall:

Elina, hyvä avaus. Juurikin näin. Ja maa- ja metsätilat kulkevat useimmiten suvussa. Suurin osa on tullut omistajaksi sukupolvenvaihdoksen myötä ja peräti 64 prosenttia edellinen sukupolvenvaihdos on myöskin ollut tähän yrittäjäksi tulon tapana. Ja päätoimisista tämä osuus on vielä vieläkin suurempi kuin sivutoimisissa. Sivutoimisissa on suhteessa enemmän yrityksen perustaneita kuin päätoimisissa.

Saija Råtts:

Hyvä. Kiitokset teille molemmille mielenkiintoisesta taustoituksesta. Siinä tuli monipuolista taustaa tähän asiaan. Ja jos nyt nostan tuolta esiin, niin sieltä nousi mielestäni erityisesti Elinan maininta, että fokus pitäisi olla fokus näissä maa- ja metsätilayrittäjyyden edistämisessä tulisi olla päätoimisissa kasvuun ja kehittämiseen panostamista yrityksissä. Tästä olisikin hyvä jatkaa eteenpäin, joten mennään seuraavaan aiheeseen eli maa- ja metsätilojen jatkuvuusnäkymiin, minkälaisina ne mielestä ne näyttäytyvät. Voisitko Elina sinä vaikka kertoo tästä vähän ajatuksiasi?

Elina Varamäki:

No ylipäätään voidaan todeta, että maa- ja metsätilojen jatkuvuusnäkymät näyttävät suhteellisen hyviltä, sillä peräti 61 prosenttia arvioi, että yritystoiminta jatkuu sukupolvenvaihdoksen myötä perheessä. Tuloksista nousi sitten esiin myös se, että sivutoimisena toimivat maa ja metsätilat jatkavat pidempään. Ja kaiken kaikkiaan näkymä on se, että sivutoimisten osuus tulee pysymään korkeana tai jopa kasvamaankin tulevaisuudessa. Kolikon toinen puoli tässä on se, että meidän arvion mukaan sivutoimisten myötä ammattimaisuuden taso on vääjäämättä laskemassa maa- ja metsätilojen hoitamisen ja kehittämisen suhteen ja resurssit eivät ole tehokkaimmassa mahdollisessa käytössä. No sitten meidän barometrimme kertoo myös, että maa- ja metsä tiloilla halutaan muihin yrityksiin verrattuna selkeästi enemmän, että tilat pysyvät perheen omistuksessa ja hallussa ja että lapset jatkavat näitä tiloja. Tämä on tietenkin toisaalta hyvin positiivista, mutta toisaalta tuo myös sen oman haasteensa tilojen siirtyessä yhä enemmän sivutoimisten yrittäjien omistukseen.

Saija Råtts:

Nyt äsken juuri mainitsit nuo haasteet, niin mitä ne mitä ne voisi olla?

Elina Varamäki:

No ensinnäkin sivutoimisuudessa vaarana on, että ammattimaisen johtamisen ja tilojen pitkäjänteisen kehittämisen katoaminen, ja tiloja enemmän vain hallinnoidaan ja minimoidaan kustannuksia esimerkiksi peltojen hoitamisen suhteen. Sitten meidän tulokset osoittaa, että sukupolvenvaihdosta suunnittelevat panostavat enemmän kehittämiseen kuin muut. Toisin sanoen tuleva sukupolvenvaihdos lisää kehityspanoksia maaseutuyrityksessä. Ja edelleen todennäköistä on, että liikevaihdoltaan pienempiä tiloja ollaan myymässä useammin kuin suuria tiloja ja todennäköisin lopettaja on päätoiminen eläin- tai kasvinviljely tila, joka ei panosta kehittämiseen. Kovasti meitä mietityttää, että jopa neljäsosa päätoimista eläintiloista on lopettamassa siinä vaiheessa kun nykyinen yrittäjä jää eläkkeelle.

Saija Råtts:

Eli kuulemani perusteella noita haasteitakin riittää, vaikka pääosin jatkuvuusnäkyvät näyttääkin suhteellisen hyviltä. Ja jatketaan vielä vähän näistä haasteista. Eli jos teidän nyt pitäisi nostaa muutamia suurimpia haasteita esiin, niin mitä ne tällä hetkellä ovat ja mitkä aiheuttaa eniten päänvaivaa nimenomaan maa- ja metsätilojen omistajanvaihdoksissa?

Juha Tall:

No jos nyt lähdetään liikkeelle esimerkiksi kaikista suurimmasta haasteesta, niin maa- ja metsätilat pitävät ehdottomasti perintö- ja lahjaverotusta isoimpana ongelmana tulevissa omistajanvaihdoksia. Suomessa olisikin aika luopua perintö- ja lahjaverotuksesta, sillä se raha on pois yrityksen kehittämisestä. Lisäksi myös muuta verotusta tulisi tarkastaa, sillä 36 prosenttia peräti meidän tutkimukseen vastanneista pitää sitä merkittävänä ongelmana. No kolmanneksi haasteina voidaan nostaa esiin arvonmäärityksen vaikeus. Maa- ja metsätilojen ja muiden yritysten tulokset eroavat selkeästi toisistaan. Muissa yrityksissä jatkajan ja ostajan löytymistä pidetään aina suurimpana ongelmana ja arvonmääritystä toiseksi suurimpana. Perintö- ja lahjaverotus ei siellä nouse niin kärkisijalle, mutta kylläkin niillä jotka suunnittelevat sukupolvenvaihdosta. Maa- ja metsätilojen suurin sukupolvenvaihdosten osuus selittää sitä, että juurikin perintö ja lahjaverotus nousee haasteita kärkeen ja vielä sen verran, että taitaa olla Seinäjoen ammattikorkeakoulussa yksi väitöskirjakin tästä omistajanvaihdosten verotuksesta tulossa.

Saija Råtts:

Hyvä. Kiitokset tästä kommentista ja mennään seuraavaan aiheeseen eli eli puhutaan vähän näistä ulkopuolisista asiantuntijoista, sillä usein omistajanvaihdoksissa hyödynnetään myös ulkopuolisen asiantuntijan apua. Jotta prosessi sujuisi mahdollisimman jouhevasti, niin minkälaista apua tai hyötyä tämmöistä ulkopuolisesta asiantuntijasta maaseutuyritykset voivat saada. Kerrotko tästä vähän Juha?

Juha Tall:

Niin maa- ja metsätilojen omistajanvaihdoksessa tarvitaan ulkopuolista asiantuntemusta. Meidän tutkimusten tulosten mukaan lähes puolet vastaajista arvioi ulkopuolisen asiantuntija tarpeen merkittäväksi omistajanvaihdoksen teknisessä toteuttamisessa, arvonmäärityksessä kokonaiskuvan hahmottamisessa ja etenemisessä, sekä verotuksessa. Päätoimiset maa- ja metsätilat yrittäjät kokevat tarvitsevansa enemmän asiantuntija-apua kuin sivutoimiset. Edelleen päätoimiset yrittäjät pitävät myös asiantuntijapalvelujen laatua ja saatavuutta suurempana haasteena kuin sivutoimiset.

Saija Råtts:

No viime aikoina on julkisuudessa ollut paljon keskustelua myös tästä maa- ja metsätilojen, erityisesti eläin- ja kasvitilojen kannattavuudesta, tai oikeastaan lähinnä kannattavuuden heikkenemisestä. Eli maaseutuyritysten tulevaisuuden näkymistä ei maalata kyllä kovinkaan mairittelevaa kuvaa. Mitä ajatuksia tästä herää? Millaiset nää maa ja metsätilojen liiketoiminnan tulevaisuuden näkymät nyt sitten olisi?

Elina Varamäki:

Juuri näin. Rehellisyyden nimissä barometrimme mukaan maa- ja metsätilojen liiketoiminnan tulevaisuuden näkymät eivät ole kovin houkuttelevia. Nykyisen tason säilyttäminen edustaa tässä aineistossa valtavirtaa ja toiseksi todennäköisin vaihtoehto on tilanteen heikkeneminen nykyisestään. Tämä tilojen kehittämistarpeiden kolmen kärki erottuu melko selvästi. Ja ne ovat talouden suunnittelu ja seuranta, toiseksi johtaminen ja sitten kolmanneksi energiaa säästävien ratkaisujen kehittäminen. Kun me kysyttiin yrittäjiltä, että mihin he aikoo erityisesti panostaa kehittämisessä, niin suosituin vaihtoehto oli ympäristöystävällisyyden lisääminen ja sen jälkeen tuotantotehokkuuden parantaminen. Sen sijaan näitä selkeästi vähemmän aiotaan panostaa toiminnan kasvattamiseen tai uudistamiseen. Ja näyttääkin siltä, että kehittämisen tarkoitus on lähinnä ylläpitää nykyistä toimintaa tiloilla eikä uudistamiseen laiteta kovin paljon huomiota. Mutta se mikä on positiivista ja huomattavaa, että nuoremmat yrittäjät panostaa kaikkeen kehittämiseen enemmän kuin vanhemmat yrittäjät. Samoin päätoimiset ovat aktiivisempia kehittämisessä kuin sivutoimiset. Ja tuleva sukupolvenvaihdos tai oletus sen mahdollisuudesta lisää kaiken kaikkiaan kehittämisaktiivisuutta yrityksissä.

Juha Tall:

Tästä voisi Elina jatkaa sillä tavalla, että päätoimiset yrittäjät kehittävät ja sivutoimiset yrittäjät säilyttävät liiketoimintaa maaseudulla. Positiivista tässä on se, että maaseutu pysyy asuttuna ja elinvoimaisena ja sivutoimiset esimerkiksi tarjoavat päätoimisille peltojaan vuokralle ja huoltovarmuutta saadaan ylläpidettyä myös tällä tavalla. Toisaalta sivutoimisen yrittäjyyden myötä ammattimaisuus on vaarassa kadota. Sukupolvenvaihdos ja usko tulevaisuuteen lisää kehittämisaktiivisuutta. Kehittäminen kohdistuu kuitenkin liian usein tehokkuuden lisäämiseen eikä uudistumiseen. Pitkällä aikavälillä tämä voi heijastua negatiivisesti maa- ja metsätiloihin.

Saija Råtts:

Kiitos taas näistä tuota puheenvuoroista. Mä voisin pohtia, että jos noissa aikaisemmissa puheenvuoroissa on tullut ilmi, että maa- ja metsä tiloilla nimenomaan sukupolvenvaihdokset on tyypillisin omistajavaihdos tapa. Ja lisäksi on todettu aikaisemmin, että nää kasvuhakuiset tilat on monesti päätoimisia eläin- tai kasvitiloja, kooltaan muita yrityksiä hieman isompia, tai ne tavoittelee usein juurikin sukupolvenvaihdosta. Tuossa äsken myös totesitte, että kasvun tavoittelu vaatii usein kehittämispanostuksia, jotka voivat kohdistua uudistumisen sijasta esimerkiksi tehokkuuden lisäämiseen. Ja nyt kysynkin, että miten ja mistä tuota kasvua tavoitellaan?

Elina Varamäki:

Joo itse asiassa suuri osa maa- ja metsätiloista ei tavoittele kasvua, mutta jos tavoittelee, tarkoittaa se useimmiten heillä metsä- ja peltopinta-alan kasvattamista. Vain 5 % maa- ja metsätalous yrittäjistä tavoittelee uutta liiketoimintaa tai uuden tuotantosuunnan aloittamista. Ja ehkä tähän on vielä hyvä lisätä, kuten jo aiemmin todettiin, että erityisesti tuo näkymä tulevasta sukupolvenvaihdoksesta tulevaisuudessa vaikuttaa myönteisesti myös kasvun hakemiseen tiloilla. Aivan kuten näin tapahtuu myös muillakin yrityksillä kuin maa- ja metsätiloilla.

Saija Råtts:

Eli jos nyt tästä käydyn keskustelun pohjalta totean, että tässä on noussut esiin monia hyvin mielenkiintoisia asioita, nimenomaan maa- ja metsätilojen omistajanvaihdoksiin liittyen ja voidaan todeta, että haasteitakin riittää, mutta toisaalta sitten esimerkiksi nää jatkuvuusnäkymät näyttävät suhteellisen hyvältä. Maaseudun elinvoima on tosiaan riippuvainen maaseudulla toimivista yrityksistä, joten asiaa on äärimmäisen tärkeä piitää esillä ja tutkia. Tää tietoisuuden herättely sekä omistajanvaihdoksia tukeva elinkeinopolitiikka ovat askeleita eteenpäin.

Tämä podcast on tuotettu osana valtakunnallista ja EU osarahoitteista maaseuturahaston rahoittamaa ”maaseudun ja maaseutuyritysten omistajanvaihdos ekosysteemin kehittäminen matalan kynnyksen omistajanvaihdos palvelut myyjille ja ostajille” -hanketta eli MOP-hanketta, jota toteuttavat yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa Suomen yrittäjät, Suomen uusyrityskeskukset ja Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK. Hankkeen päätavoitteena on rakentaa toimintamalli maaseutuyritysten, myyjien ja ostajien ohjautumisesta omistajanvaihdospalvelujen aktiivisiksi käyttäjiksi,  sekä rakentaa ja pilotoida valtakunnallinen matalan kynnyksen palveluverkosto, joka edistää maaseutuyritysten omistajanvaihdoksia. Kiitos haastateltaville sekä kaikille kuuntelijoille ja tervetuloa mukaan kuuntelemaan myös tämän hankkeen muita podcasteja.