SeAMK Podcast - Korkeakoulutus ja työllisyys Etelä-Pohjanmaalla
Tässä SeAMK Podcastin jaksossa pureudutaan korkeakoulutukseen ja työllisyyteen Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Jaakko Hallilan kanssa mukana keskustelemassa ovat maakuntajohtaja Heli Seppelvirta, E-P:n hyvinvointialueen hyvinvointijohtaja Tero Järvinen ja Tomi Kohtanen Etelä-Pohjanmaan kauppakamarista.
00:00:00 **JINGLE**
00:00:06 Jaakko Hallila
Minä olen Jaakko Hallila ja vieraana mulla on tänään maakunnan kärkinimiä: Maakuntajohtaja Heli Seppelvirta ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtaja Tero Järvinen ja Etelä-Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Tomi Kohtanen.
Korkeakoulut tekevät osaltaan jatkuvaa työtä alueen menestymisen ja tulevaisuuden eteen. Miten Heli näet tämän korkeakoulujen aseman yritysten ja alueen muiden organisaatioiden työllisyyden ja kehittämisen näkökulmasta? Ja minkälaista vaikutusta koulutuspolitiikalla on maakunnan elinvoimaisuuteen ja väestökehitykseen?
00:01:01 Heli Seppelvirta
No ihan merkityksellistä vaikutusta. Niin kuin sanoin, niin tämä on sen väestökehityksenkin näkökulmasta yks tärkeimpiä tekijöitä, koska sille luonnolliselle väestökehitykselle juuri mitään ei voida tehdä.
Ja se on juuri näin, että työ- ja elinkeinoelämä tarvitsee ne tekijät ja jos niitä tekijöitä ei ole, niin me tiedämme miten meidän yrityksillemme käy, eli ne muuttavat maakunnasta pois tai sitten pikkuhiljaa lopettelevat.
Ja mä oon monta kertaa miettinyt tätä, että meillä ei ihan hirveästi ole tässä maakunnassa suurteollisuutta. Mutta se suurteollisuus jotenkin painaa tuolla Helsingissä päin enempi, minkä takia meillä on juuri, niin kuin Jaakko tuossa totesi, niin eniten yritystoimipaikkoja, teollisuuden toimipaikkoja suhteessa asukaslukuun, eli meidän maakuntamme on mattona täynnä yrityksiä ja hyvin hajautunut yritysrakenne ja asutusrakenne. Eli sehän pitäisi olla aivan täsmälleen yhtä vaikuttava asia, eli niitä tuota koulutuspaikkoja tänne maakuntaan tarvitaan.
Ja me on paljon pohdittu myös tuossa liitossa. Elikkä tuolla Etelä Pohjanmaan liitossa, josta tulen, niin tätä eteläpohjalaisten nuorten sivistyksen hinkua, eli vaikka täällä ei niitä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja ole, niin meidän nuoremme kouluttautuvat korkealle. Mutta valitettavasti tosiaan joutuvat lähtemään lähestulkoon aina muihin maakuntiin, eli tuota… Tämä on aikamoinen luonteenlaatu, että huolimatta täysin alimitoitetuista aloituspaikoista, alhaisesta BKT:stä, yliopiston puutteesta, vanhempien matalasta koulutustasosta, niin eteläpohjalaiset nuoret haluavat kouluttautua korkealle, mutta se ei paljon lohduta siinä vaiheessa näitä työ- ja elinkeinoelämän edustajia, että kun se työvoima valuu muualle.
00:02:53 Tomi Kohtanen
Näkyykö siinä tämä yritteliäisyys, ja tuota lähtökohdat laittavat yrittämään vieläkin enemmän?
00:03:00 Heli Seppelvirta
Ehkäpä, ehkäpä. Ehkäpä näkyy myös se, että meillä on lukiokoulutusta tarjolla hyvin maakunnassa, jolloinka se on se itu siihen sivistykseen jo asetettu, ja myös ammatillista koulutusta.
00:03:12 Jaakko Hallila
Perinteisestihän täältä on lähdetty Amerikkaan saakka, että…
00:03:16 Heli Seppelvirta
Aivan.
00:03:17 Jaakko Hallila
Kyllä… Tomi, tuota sinä edustat kauppakamarissa eteläpohjalaisia yrityksiä. Miltä toi osaamistarve näyttäytyy teidän näkökulmastanne tällä hetkellä? Minkälaisia tarpeita tuolla yrityskentässä on tällä hetkellä ja miten arvioisit sen kehittyvän tulevaisuudessa?
00:03:35 Tomi Kohtanen
Joo näihin kyselytutkimuksiin, mitä on tehty, niin tuota osaavan työvoiman tarve on suurin yritysten kasvun este tällä hetkellä. Se on ollut sitä nyt varmaan jo tuota joitakin vuosia. Ja huolimatta siitä kaikesta hyvästä työstä, mitä on tosiaan tehty niin, niin ei se ole vielä valitettavasti siitä mihinkään muuttunut. Se näyttäytyy siellä kasvun esteenä ja aina tulee näitä kommentteja myös siitä, että no pitääkö tässä nyt sitten laittaa yritys pakettiin, jos ei tuota niin riittävästi väkeä löydy.
Meillä on paljon teknologiateollisuutta, mutta sielläkin on se jännä juttu, että ne toimialat siellä teknologiateollisuuden sisällä, niin ovat hyvin hajautuneita tässä meidän maakunnassamme ja juuri näin, että meillä on semmoinen suurteollisuuden aukko tässä, elintarviketeollisuutta lukuun ottamatta, Etelä-Pohjanmaalla. Ja tuota se, tarpeet mitä siellä on, ne ovat todella monipuolisia ja… Miettii sitä, että siinä on tietysti vähän ehkä vaikea yksi yksittäisellä koulutusohjelmalla niin kuin pureutua siihen ydinongelmaan johtuen siitä, että tarpeet on niin hajanaisia eri yrityksissä.
Mutta esimerkiksi tämä, tuota tietotekniikan koulutusohjelma, mikä nyt on palautunut parisen vuotta sitten tänne, niin tuota kyllähän siellä taitaa olla se tilanne, että parhaimmat pääsee jo ensimmäisen vuoden jälkeen osa-aikatöihin ja loputkin viimeistään toisen vuoden jälkeen, että tarve on niin kova täällä meidän maakunnassamme.
Aina tietysti sitten, erityisesti ehkä tietotekniikka-alalla painottuu se hankaluus, että kun meillä on paljon tietotekniikkayrityksiä, jotka myyvät resurssia. Ne myyvät tuntiresurssia, jolloin taas sitten siellä väkisinkin halutaan niitä kokeneita ammattilaisia. Kyllä tässä joillakin tietyillä aloilla, tietyissä yrityksissä on vähän semmoista munakanaongelmaa, että haluttaisiin niitä kokeneita osaajia. Mutta tuota kun niitä kokeneita osaajia ei tule, ellei nämä tuota nuoret pääsisi sitten riittävän ajoissa sinne harjoitteluun yrityksiin, että tuota, mutta se teknologia-ala on kokonaisuudessaan semmoinen iso.
Mutta toinen on sitten nämä myynti- ja asiakaspalvelutaidot ja tuota, meillä on paljon matkailun ravitsemusalalla yrityksiä myös, jotka huutaen ja kipeästi kaipaa lisää työvoimaa, että nämä varmaan nyt meidän maakunnassamme nämä pari alaa sitten korostuu.
00:06:16 Jaakko Hallila
Hyvä, juuri näin. Miltä Tero tilanne näyttää hyvinvointialueella nämä osaamistarpeet tällä hetkellä ja tulevaisuudessa?
00:06:26 Tero Järvinen
Joo, tuota kyllähän niin kuin nykyinen sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus varmasti vastaa niin kuin sisällöllisesti hyvinvointialueen tarpeisiin vallan mainiosti. Ja tuota varmaan se kehityksen, niin kuin tuossa aiemmin jo viittasin, niin tämä teknologian osaaminen ja siinä tapahtunut kehitys varmasti… Ja näiden vimpaimien hyväksikäyttö ja osaaminen, niin se tulee korostumaan tuota tulevaisuudessa. Mutta yleisesti ottaen sanoisin, että sosiaali- ja terveydenhuollon huollon koulutusohjelmat niin sanotusti, niin ne ovat varsin hyvin tässä päivässä kiinni ja tämän päivän vaatimusten mukaisia. Oleellista on vaan se, että me saamme niitä kautta tekijöitä riittävästi.
00:07:12 Jaakko Hallila
Juuri näin. Joo meillä on se 30-vuotinen historia ja näistä korkeakoulututkinnon suorittaneista yli 60 prosenttia eli yli 10000 työskentelee Etelä-Pohjanmaalla ja tiedämme tämän työllisyystilanteen ja tuota… Itseasiassa, kun tarkastellaan, niin meiltä valmistuvista opiskelijoista jää tänne maakuntaan poikkeuksellisen suuri määrä. Eli pääkaupunkiseutu, Pirkanmaa ja Oulu – ne kiilaavat ainoastaan meidän ohi, mutta sekin ehkä kertoo jotain tästä tarpeesta.
No näistä alueellisista seurauksista ja tästä epätasa-arvosta olisi kiva kuulla vielä muutama sana. Mitä arvioitte, että minkälaisia seurauksia tästä alueellisesta epätasa-arvosta tähän korkeakoulutuksen saatavuuteen voi olla? Ja vaikuttaako tämä nyt esimerkiksi meidän työmarkkinoihimme ja alueen väestökehitykseen?
Mitä arvelet, Tero?
00:08:25 Tero Järvinen
Joo. Pidän sitä kyllä ilmiselvänä, että vaikuttaa ja sillä on nimenomaan negatiivisia vaikutuksia kaikkiin näihin ilmiöihin, niin väestönkehitykseen kuin muuhunkin.
Ja yleensäkin se, että tuota niin, kyllä yleensä koulutus, sivistys ja niin edelleen, niin se tuo myös innovaatioita ja sellaista yleistä niin kuin elinvoimaa maakuntaan. Ja kyllä tästä pitää olla erittäin huolissaan.
Tämä on Etelä-Pohjanmaan mun mielestä merkittävin probleemi tällä hetkellä niin, kun me oikeasti katsotaan tulevaisuutta, niin meidän on tämä asia välttämättä saatava Etelä-Pohjanmaalla paremmalle tolalle kuin se on nyt. Ja uskon, että tämän pöydän ympärillä kaikki ovat kyllä aika lujasti tähän vihkiytyneet.
00:09:16 Jaakko Hallila
Juuri näin. Miten Tomi asian näet?
00:09:21 Tomi Kohtanen
Joo me maakuntaliiton kanssa tuossa tuota laskeskeltiin alkuvuodesta näitä investointeja ja mehän päädyimme semmoiseen lukuun, että Etelä-Pohjanmaalla on tuota noin 10 vuoden kuluessa suunnitteilla lähes 8 miljardin euron investointeja. Ne on aika paljon näitä vihreään siirtymään liittyviä juttuja ja viime viikolla näitä tuolla yhdessä seminaarissa pohdittiin.
Ja tuota tämmöisten investointien yhteydessä, varsinkin jos se on muualta päin tuleva investoija, niin kyllähän se katselee kutakin aluetta ja miettii, että minkälainen kaavoitus ja muu siellä on ja minkälainen asuntotilanne ja… Mutta sitten, että minkälainen osaajatilanne siellä on.
Eli jos me teemme tämmöisen investoinnin alueelle ja mietimme pitkäaikaista 30–40 vuotta eteenpäin, niin niin saammeko me sinne osaavaa työvoimaa, ja tuota menestyykö se meidän yksikkömme tai tuotantolaitos, tai mikä se onkaan, niin menestyykö se alueella? Pystyykö se pitkäaikaisesti tuottamaan elinvoimaa ja saako sinne työntekijöitä siltä alueelta ja niistä alueen oppilaitosten yhteistyöllä?
Niin tämmöisissä asioissa, kun ottaa tämmöisen näkökulman tähän, ilman muuta se on haitta meille ja tuota… Toki se, että meillä olisi kukin voisi halutessaan täällä kotimaakunnassaan opiskella pidemmälle, niin se tekisi hyvää meidän elinvoimallemme, meidän vetovoimallemme, meidän pitovoimallemme. Ja myöskin se, että kun muualta päin ihmisiä tänne tulee opiskelemaan ja valmistuu, niin heillä olisi mahdollisuus sitten jäädä tänne, joka sitten jollakin aikavälillä voisi tuota meidän väestökehitystämmekin sitten jeesiä.
00:11:14 Jaakko Hallila
Hyvä juttu. Miten tuota, minkälaisia ajatuksia tämä herättää Heli teillä?
00:11:22 Heli Seppelvirta
No, se herättää sellaisia ajatuksia, nyt kun me tiedetään tämä tilannekuva varsin hyvin, niin meidän pitää alkaa toimimaan ja niin on myös tehty. Elikkä me emme voi jäädä katselemaan tätä tilannetta sivusta, vaan me tarvitsemme niitä toimenpiteitä ja sitä edunvalvontatyötä, mitä tässä nyt tällä joukkueella, ketä linjoilla on, niin tehdäänkin.
Eli niin kuin sanoinkin, niin tämä on maakunnan kannalta, Etelä-Pohjanmaan kannalta tärkein ja suurin tulevaisuusinvestointi. Eli saada lisää korkeakoulutuksen aloituspaikkoja meidän pääkorkeakouluumme Seinäjoen ammattikorkeakouluun.
Ja minusta nyt sitten viesti on sellainen, että ratkaisun avaimethan tässä on -paitsi meillä itse viedä tätä asiaa ja viestiä siitä selkeästi – mustaa on valkoiseksi vaikea muuttaa, eli nämähän ovat faktoja ja ne ratkaisun avaimet ovat tuolla opetus- ja kulttuuriministeriöllä sekä meidän poliitikoillamme osoittaa tämä aloituspaikkojen lisäys pääkorkeakouluumme, eli tänne Seinäjoelle.
Ja me tarvitsemme näitä vahvoja edunvalvojia huolehtimaan siitä, että meidän maakuntamme pääsee myös sivistykseen kartalle.
00:12:29 Jaakko Hallila
Joo, itse asiassa… Asiahan toimii sillä lailla, että me periaatteessa voisimme lisätä aloituspaikkoja korkeakouluun itse niin paljon kuin haluamme, mutta jos emme saa siihen rahaa, niin varmasti minkään organisaation kassa ei sitä kestä. Eli tuota Etelä-Pohjanmaalla varmasti on toiveita saada rahoitusta myös tähän aloituspaikkoihin.
Miten onko nyt korkeakoulutuksen lisääminen kaikkialla Suomessa edelleen ratkaisu tähän alueelliseen epätasa-arvoon vai tulisiko näitä resursseja nyt sitten vähenevien, mahdollisesti väheneviä resursseja keskittää tietyille alueille? Miltä asiaa näyttäytyy Etelä-Pohjanmaan liiton näkökulmasta?
00:13:11 Heli Seppelvirta
No joo, tuohon edelliseen muuten, että totta kai aloituspaikat ja aloituspaikkarahat. Eli minä koen sen niin, että ne ovat molemmat samassa kimpassa ja se on hyvä korjaus siihen.
No joo, että pitäisikö keskittää? No ei tietenkään pitäisi keskittää, vaan niitä aloituspaikkoja pitää osoittaa sinne, missä on sitä tarvetta. Missä työmarkkinat huutavat tekijöitä. Toisaalta missä korkeakouluissa on vetovoimaa, eli ei niitä tule myöskään osoittaa sinne, missä ei ole laisinkaan vetovoimaa ja olen ymmärtänyt, että näin on myös tehty, elikkä Suomessa aloituspaikkoja osoitetaan hyvin vähällä vetovoimalla tietyille alueille.
Ja sitten totta kai pitää olla korkeakoululla kykyä vastaanottaa niitä. Mutta ehkä se merkitsevin tekijä on se, että missä se työ- ja elinkeinoelämä huutaa sitä tarvetta, niin sinne niitä pitää osoittaa.
Ja totta kai Suomen elinvoiman kannalta, niin puhutaan, että niitä täytyy kuitenkin suhteellisen laajasti olla ympäri Suomen maata. Mutta tässä, maakunnat ovat erilaisia, eli nyt mä kääntäisin katseen kyllä Etelä-Pohjanmaan puoleen ja tutkisin sitä hieman tarkemmin ja osoittaisin niitä resursseja meidän maakuntaamme.
00:14:14 Jaakko Hallila
Onko Tero samoilla linjoilla vai minkälaisia näkemyksiä?
00:14:06 Tero Järvinen
Kyllä voi sanoa, että olen täysin samoilla linjoilla.
00:14:10 Tomi Kohtanen
Niin, me olemme kuitenkin menestyjien maakunta. Käytännössä meillä on toimeliaisuutta yrityksissä, meillä on toimeliaisuutta myös julkissektorilla, ja tuota… Mun mielestä semmoisesta kasvusta, menestyksestä, hyvästä työllisyydestä, niin sillä pitäisi olla merkitystä.
Ei sillä, että ikään kuin väkisin pöngätään alueita tai paikkoja, jossa nämä edellä mainitut asiat eivät niin kauhean hyvin olen niin… Mä ymmärrän tietysti tietynlaisen alueellisen tasa-arvon tavoittelun ja koko Suomen hyvinvoinnin tavoittelun. Mutta kyllä me, kyllä me saamme olla tässä, niin kuin terveen itsekkäitä me eteläpohjalaiset ja pitää sitten meidän asiaamme korkealla, koska meillä on elinvoimaa, meillä on toimeliaisuutta. Meillä on mahdollisuus hyödyntää niitä aloituspaikkoja täällä maakunnassa niin, että tämä maakunnan elinvoima edelleen vaan lisääntyy ja me pärjäämme täällä paremmin.
00:15:11 Jaakko Hallila
Joo, mä oon pohtinut myös. Tämä Etelä-Pohjanmaan elinkeinorakenne, tämä on hyvin defensiivinen ja kun tulee isompia lamoja ja talouden myrskyjä, niin se ei välttämättä näy täällä sillä lailla.
Mä jollakin tavalla ehkä koen myös, että se on aika riskaabeliakin kohdentaa niitä aloituspaikkoja vaikkapa jonkun tietyn teollisuudenalan, joka saattaa olla ohimenevä trendiala tai vaikka jonkun yhden savupiipun ympärille.
00:15:38 Tero Järvinen
Siinä on, helposti tulee tämmöistä syklisyyttä sitten. Yhtenä vuonna tarvitaan 1000 ihmistä sinne, ja sitten 2 vuoden päästä ei tarvitakaan 1000 ihmistä. Ja se menee niin kuin ylös alas vuoristorataa, että meillähän on kehitys ollut paljon vakaampaa ja toisaalta nimenomaan justiin se, että meidän yrityksemme ja elinkeinoelämä erittäin hienosti pystyy pitämään ihmiset töissä, vaikkapa laskusuhdanteiden ja taantumien aikana. Niin se on arvo. Ja tuota, kyllä se varmasti se arvo toivon mukaan näkyy sitten osaltaan myös siinä, että meillä on matala työttömyys ja ne ihmiset, jotka täällä ovat töissä, niin he ovat kyllä aika tyytyväisiä.
00:16:21 Jaakko Hallila
Juuri näin. Minä kiitän teitä kaikkia erittäin hyvästä keskustelusta.
Varmaan lopputulema on se, että Etelä-Pohjanmaa on kuitenkin tämmöisen dynaamisen kasvun maakunta. Meillä on erittäin menestyvä yrityselämä ja alhainen työttömyys. Eteläpohjalaiset nuoret ovat ihan kärkikahinoissa siinä, kuinka halutaan kouluttautua korkeakoulussa. Nyt vaan tarvitaan korkeakoulun aloituspaikat rauhoituksineen tänne Etelä-Pohjanmaalle. Eli aloituspaikkojen tulisi olla siellä, missä niille on kaikkein suurin tarve ja varmasti emme halua, että se on Suomessa kasvun este, että meillä ei ole riittävän koulutettua väestöä.
Kiitos kaikille ja mukavaa loppuviikkoa – ja kiitos myös kaikille kuuntelijoille!
00:17:08 **JINGLE**