Näkökulmat lukuvuoden avajaisissa: valtio panostaa koulutukseen, SeAMK kasvuun
SeAMK juhli torstaina lukuvuoden avajaisia opiskelijoiden, kutsuvieraiden ja henkilökunnan yhteisessä juhlassa.
Valtiovallan tervehdyksen juhlaan toi tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososen valtiosihteeri Tuomo Puumala. Alkuun Kokkolasta kotoisin oleva Puumala valotti omaa suhdettaan läheiseksi kokemaansa maakuntaan. Hän kertoi aina ihailleensa ja “veljellisesti arvostavansa” eteläpohjalaista tekemisen meininkiä.
“Täällä on usein suuret puheet, mutta niille löytyy myös katetta”, Puumala totesi.
Valtiosihteeri toi puheessaan esiin, miten sivistyksen arvostus on nostanut Suomen monella mittarilla kansainväliseen kärkeen, mikä on pieneltä maalta “kova saavutus”. Hänen mukaansa viime vuosina on ollut merkkejä siitä, että tieto ja sivistys on haastettu, ja henkilökohtaiset mielipiteet ovat monesti nousseet totuutta suurempaan arvoon.
Puumalan mukaan sivistykseen, tietoon ja tutkimukseen panostaminen on Suomelle tärkeä tie kehityksen ja kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Hallituksen panostuksia koulutukseen sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan hän piti hyvinä. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoituksesta Puumalalla ei vielä ollut kertoa uusia uutisia.
“Yliopistojen rahoitus kasvaa 40 miljoonalla, ja ammattikorkeakoulujen 20 miljoonalla. Sen olette varmasti kuulleetkin. Mutta aikataulu on vähän vielä auki”, valtiosihteeri nauratti yleisöä.
SeAMKin rehtori Tapio Varmola palasi avajaispuheessaan koulutuksesta tehtyihin leikkauksiin, joita hän pitää yhtenä merkittävimmistä kielteisistä päätöksistä, jonka maamme hallitus on tehnyt alueemme kannalta tällä vuosikymmenellä.
“Korkeakoulutuksen tarjonnan laajuudella on pitkäkestoisia vaikutuksia. Tämän vuosikymmenen alussa alkoi korkeakoulutuksen rahoituksen leikkaaminen – ja se alkoi nimenomaan ammattikorkeakouluista. Jyrki Kataisen hallituksen aikana leikattiin ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja merkittävästi, useassa tapauksessa eniten niistä maakunnista, joissa ammattikorkeakoulu on ainoa korkeakoulututkintoja tuottava korkeakoulu. Seinäjoella tämä tarkoitti yli 100 aloituspaikan vähentämistä ja useiden koulutusohjelmien lakkauttamista. Jos olisimme voineet pitää entisen volyymimme, olisimme tuottaneet noin 1000 tutkintoa enemmän ja tässä maakunnassa olisi noin 600 ammattikorkeakoulututkinnon suorittanutta työskentelemässä alueemme yrityksissä ja yhteisöissä. He lievittäisivät alueemme työvoimapulaa, jota monet yritykset ovat nyt kokeneet talouden nousukauden aikana”, Varmola totesi.
Hän nosti esiin myös monien maakuntien väestökehityksen. Väestön vähenemisen ehkäisemiseksi Varmola näkee lääkkeenä koulutus- ja työperäisen maahanmuuton vahvistamisen.
“Sen tukemiseen tarvitaan nykyistä laajempaa kansainvälistä koulutusta. Mutta sen tueksi tarvitaan myös laajempaa sitoutumista. Alueemme avainyrityksiltä ja yhteisöiltä toivomme sitoutumista kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelupaikkojen luomiseen. Myös valmistuvien opiskelijoiden työllistymistä on tarpeen edistää. Näissä asioissa myös maan hallitus voi edistää korkeakoulujen toimintaa nopeuttamalla opiskelijoiden maahantuloa ja luomalla edellytyksiä heidän pysymisekseen Suomessa valmistumisen jälkeen.”
SeAMK valmistelee parhaillaan uutta strategiakautta, jossa satsataan kasvuun opetuksessa, tutkimus- ja kehittämistoiminnassa ja kansainvälisessä toiminnassa. Tämän tiimoilta Varmola kertoi myös uutisen.
“Tutkintomuotoisessa koulutuksessa haluamme käynnistää tietotekniikan alaan liittyvän insinöörikoulutuksen, joka tullaan toteuttamaan tekniikan yksikön ja liiketalouden ja kulttuurin yksikön yhteistyönä. Alueen yrityksillä on tämän alan osaajille vahva kysyntä. Sen ovat osoittaneet jo toteutuneet ja toteutumassa olevat laajat täydennyskoulutusohjelmat. Tulemme näinä päivinä jättämään tämän alan koulutusvastuuta koskevan hakemuksen valtioneuvostolle.”
Tapio Varmolan puhe kokonaisuudessaan
