Kurikassa perehdytään nautojen laiduntamisen mahdollisuuksiin ja laidunnuksen vaikutuksiin eläinten hyvinvoinnille Oja-Lipastin tilalla Laiduntamisen mahdollisuudet -tilaisuudessa 23.8.2023.
Laidunnuksella on nautojen terveyteen ja tuotokseen positiivisia vaikutuksia. Sorkat pysyvät paremmassa kunnossa ja poikimiset ovat helpompia. Laiduntavat eläimet elävöittävät maalaismaisemaa, jota ohikulkijatkin mielellään katselevat. Oja-Lipastin tilalla Kurikassa on TIME-hankkeeseen kuuluva kokeilulohko, jossa monipuolistetaan tilan nurmikasvustoja viljoilla. Tarkoituksena on seurata vaikutusta laidunrehun syöntiin sekä tuottoon, jonka myötä mahdollistetaan parempi hiilen sidonta ja maan kasvukunnon parantaminen. Laidunnuksen hyödyistä ja Oja-Lipastin laidunkokeilusta on luvassa tietoa 23.8.2023 Kurikassa TIME ja Ilmastosoturit -hankkeiden yhteisessä pellonpiennartilaisuudessa.
Oja-Lipastin tilalla valtaosa laitumista on yksivuotisia raiheinälaitumia, jotka sopivat hyvin tilan toimintaan. Eläimet ovat terveempiä, kun saavat liikkua vapaasti ja enemmän. Sorkat pysyvät paremmassa kunnossa ja poikimiset ovat helpompia, listaa tilan isäntä Hannu Oja-Lipasti laidunnuksen hyödyistä eläimille. Oja-Lipasti on myös huomannut ohikulkijoiden olevan vuosi vuodelta yhä enemmän kiinnostuneita laiduntavista eläimistä.
Tilalla on toista kasvukautta meneillään TIME-hankkeeseen kuuluva kokeilulohko, jossa monipuolistetaan tilan nurmikasvustoja viljoilla. Kokeilulohko on jaettu 5 laidunlohkoon. Yhtä lohkoa laidunnetaan 3 päivää. Kierroksien välissä lehmät käyvät laiduntamassa muualla, ja palaavat kun laidun on saanut riittävästi lepoa ja kasvusto on sopivan mittaista uuteen laidunnukseen. Kasvukaudella 2022 kokeilussa olivat vilja- ja palkokasvit yksivuotisen raiheinän lisänä. Vilja tuotti eniten kasvimassaa ensimmäisellä laidunkierrolla. Laidunkauden edetessä raiheinä tuotti viljaa suuremman kasvimassan, sanoo Raisa Leppänen TIME-hankkeen vetäjä Seinäjoen ammattikorkeakoulusta. Kasvusto sitoi parhaimmillaan vajaan 3 500 hiilikiloa hehtaaria kohti, iloitsee Leppänen. Kasvukaudella 2023 vertaillaan pelkkää raiheinää Silo-ohra-raiheinäseokseen multavalla ja savisemmalla maalla. Silo-ohran tähkän vihneet ovat sileät, joka voi edistää tähkän syöntiä.
Laiduntamisella saadaan positiivisia tuotosvaikutuksia. Suorimmat positiiviset vaikutukset saadaan emolehmätuotannossa. Hyvin järjestetty ja onnistunut laidunkausi lisää emojen maidontuotantoa, nostaa kuntoluokkaa ja parantaa vasikoiden päiväkasvuja, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Maiju Pesonen. Maidontuotannossa positiiviset tuotosvaikutukset tulevat enemmän epäsuorien tuotantovaikutuksien kautta, kuten lisääntyneen liikkumisen ja paremman lihaskunnon vaikutuksesta.
Laidunkasvien valinnalla on suuri merkitys laidunnuksen onnistumiseen. Hyvän laidunkasvin tärkeimmät ominaisuudet ovat tallauksen ja syönnin kestävyys, maittavuus ja tasainen, hyvä jälkikasvukyky, jokaisen syötön jälkeen, toteaa Pesonen. Yksivuotiset kasvustot usein syötetään yhden kerran periaatteella. Näihin kannattaa siis valita paljon massaa tuottavia kasveja. Naudat syövät mieluusti seoskasvustoja, joissa on esimerkiksi kauraa, hernettä ja erilaisia virnoja. Raiheinät ovat maittavia.
TIME ja Ilmastosoturit -hankkeet toivottavat kaikki kiinnostuneet tervetulleiksi hankkeiden yhteiseen Laidunnuksen mahdollisuudet -pellonpiennartilaisuuteen Oja-Lipastin tilalla kuulemaan, millaisia hyötyjä nautojen laidunnuksesta on eläimille ja tilan toiminnalle. Tilaisuudessa puhujana Luken tutkija Maiju Pesonen, ProAgria Etelä-Pohjanmaan Urpu Tanner-Koopmans, SeAMKin Arja Nykänen ja lypsykarjatilallinen Hannu Oja-Lipasti. Tilaisuus järjestetään keskiviikkona 23.8.2023 klo 11:45–14 pellonpientareella (os. Lipastintie 100, Kurikka)
Lisätietoa asiasta antaa asiantuntija Raisa Leppänen, puh. 040 830 1256, sähköposti etunimi.sukunimi@seamk.fi.
Tulevaisuuden ilmastoviisas maataloustuotanto Etelä-Pohjanmaalla (TIME) -hankkeessa haetaan yhteistyössä viljelijöiden kanssa käytännön läheisiä toimia, joilla lisätään hiilen sidontaa, parannetaan maan kasvukuntoa ja lisätään maatalouden ympäristöystävällisyyttä. Maa- ja metsätalousministeriön, hiilestä kiinni rahoittamassa hankkeessa on mukana 30 pilottitilaa Etelä-Pohjanmaan alueelta. Pilottitilojen kokeilulohkoilla on käynnissä useita hiiliviljelyn toimenpiteitä, joiden vaikutuksia seurataan kokemusten ja havaintojen lisäksi hyödyntäen biomassa- ja satonäytteitä, drone ja NDVI-kuvia, sekä kuoppatestejä. Hanketta toteuttavat yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Kurikan kaupunki.
