Geronomi ottaa huomioon koko ihmisen elämän | SeAMK.fi

Geronomi ottaa huomioon koko ihmisen elämän

Geronomi Sirkka Mäkelä
Sirkka Mäkelä tuli opiskeluaikana Debora Oy:hyn hallinnon harjoittelijaksi. Nykyään hän toimii vakituisessa työsuhteessa palveluvastaavana.

Sirkka Mäkelä on geronomi, jota vanhustyössä motivoi se, että siinä saa ottaa käyttöön koko elämänkokemuksensa.

Sirkka Mäkelä haaveili jo teini-ikäisenä hoitotyöstä ihmisten parissa. Lähipiiri piti alaa turhan raskaana ja haave sai odottaa 25 vuotta. Niinpä Sirkka luki tradenomiksi kotikaupungissaan, Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Työpaikka löytyi Atrian pakkaamosta, joka oli tullut tutuksi jo ennen opiskeluaikaa.

”Atria oli hyvä työnantaja ja työ oli mukavaa, mutta se vain ei ollut minun juttuni. Ehkä minulla oli neljänkympin kriisi, kun aloin ajatella, että tässäkö elämä nyt oli. Mietin, mitä haluan tehdä.”

Sirkan elämään kuului mies ja neljä alaikäistä lasta, joten päätoimiseksi opiskelijaksi oli hankala ryhtyä. Sosiaali- ja terveysalan opinnot kuitenkin kiinnostivat. Sirkka huomasi, että Seinäjoen ammattikorkeakoulussa alkoi geronomin koulutus monimuoto-opiskeluna. Työn ja perhe-elämän ohessa opiskeltava tutkinto oli sopivin ratkaisu.

”Lähiopetusviikkoja oli kerran kuussa ja muu opiskelu oli hyvin itseohjautuvaa. Monimuoto-opiskelu vaati itsenäistä otetta. Välillä piti kirjoittaa raportteja yölläkin, mutta motivaatio oli kova.”

Entä vanhustyö? Se on lähellä hoitotyötä, johon Sirkka aika ajoin tunsi kaipuuta. Geronomin tutkinto kouluttaa osaajia, jotka ymmärtävät ja tukevat kokonaisvaltaisesti hyvää vanhuutta ja osallisuutta.

”Useimmilla opiskelukavereillani oli hoitoalan tausta, mutta minulla ei. Ajattelin, että se voisi toisaalta olla valtti. Pystyin aloittamaan puhtaalta pöydältä ilman ennakkoasenteita.”

Sirkka huomasi saavansa monipuolisen koulutuksen monipuoliselle alalle. Harjoittelupaikkoina olivat tehostettu palveluasuminen, kotihoito, muistityö, päihdetyö, omaishoito ja yksityinen kotipalveluyritys.

”Teoriatunnit täydensivät käytännön harjoittelua. Meillä oli myös hyvin keskusteleva ryhmä, joten kiinnostus alaan vain kasvoi. Aloin ajatella, että ihmisillä on voimavaroja. Tukea voidaan antaa muutenkin kuin lääkkeillä.”

Geronomin työ on kokonaisvaltaista

Opintojen loppuvaiheessa Sirkka teki lopullisen ratkaisun. Hän irtisanoutui Atrialta ja otti opintovapaata. Viimeinen harjoittelu oli hallintotyötä Debora Oy:llä, kotimaisessa hoiva-alan yrityksessä, joka kasvoi kovaa vauhtia sekä Etelä-Pohjanmaalla että valtakunnallisesti. Sirkka harjoitteli Debora Oy:n palvelukoordinaattorina ja solmi vakituisen työsuhteen heti harjoittelun jälkeen. Tehtäviin kuului muun muassa työvuorojen suunnittelua, yhteistyötä kunnan, asiakkaiden ja omaisten kanssa sekä sopimusten tekemistä asiakkaiden ja asiakasohjaajien kanssa. Mutta osa työstä oli myös käytäntöä kentällä.

”Halusin säilyttää tuntuman kenttätyöhön. Asiakashetket ovat minulle tärkeitä ja piristävät työtä.”

Kun Sirkka valmistui geronomiksi vuonna 2018, muuttui titteli palveluvastaavaksi, mutta tehtävät pysyivät lähes samana.

”Meno Deborassa on ollut aika hektistä, mutta työporukka on hyvä ja on ollut herkullista olla laajenevassa firmassa. Seinäjoen yksikkö perustettiin 2016, mutta sillä oli vuoden 2018 lopulla jo 86 työntekijää.”

Myöskään aikaisempi työ pakkaamossa ei ollut hukkaan heitettyä aikaa, sillä se opetti paineensietokykyä ja antoi elämänkokemusta.

”Geronomin osaaminen on sitä, että otetaan huomioon koko ihmisen elämä. Tässä työssä voi hyödyntää kaikkea oppimaansa.”

Sirkkaa harmittaa, kun vanheneminen ja vanhustyö nähdään usein kielteisessä valossa. Kotihoidon negatiiviset tapaukset ovat usein julkisuudessa, positiiviset jäävät pimentoon.

”Kuitenkin suurin osa kotihoidon piirissä olevista ikääntyneistä saa laadukasta hoitoa. Aina on kehittämisen varaa, ja siksi on onni, että koulutetaan osaajia alalle.”

Useimmat haluavat asua kotonaan niin pitkään kuin mahdollista. Tuttu ja muistoja täynnä oleva ympäristö tukee toimintakykyä.

”Ajattelen positiivisesti, että sote-uudistus lisää valinnanvapautta. Jos ei ole lähipiiriä, voi pyytää enemmän apua ammattilaisilta. Toivottavasti apua saa myös kasvotusten, mikä luo turvaa.”

Tosin jokainen voisi Sirkan mielestä ottaa enemmän vastuuta lähipiirinsä ikääntyneistä. Välittäminen lisäisi kaikkien hyvinvointia.

”Kun ikäihminen kaataa kassalla kolikkokukkaronsa ja jono takana kasvaa, kannattaa ajatella, että minä saatan olla joskus samassa tilanteessa. Ei saa olla liian kiire. Aikaa on.”

Teksti ja kuvat Anssi Orrenmaa.