Markus suunnittelee suuria kohteita
Markus Lahti valmistui SeAMKista rakennustekniikan insinööriksi vuonna 2016. Rakennusalan tuolloin huonon työtilanteen vuoksi hän ei aluksi työllistynyt omalle alalleen, vaan työskenteli vuoden verran teräsosia valmistavassa yrityksessä.
– Tämä toimi ponnahduslautana teräsrakennesuunnittelun pariin, ja tällä hetkellä työskentelen Sweco Rakennetekniikka Oy:ssä teräsrakennesuunnittelijana Oulun teollisuusrakennesuunnittelun yksikössä. Vaikka työskentelen Oulun yksikön alaisuudessa, työpisteeni on Seinäjoella. Tämän lisäksi aloitin töiden ohessa syksyllä 2020 SeAMKissa rakentamisen ylemmän AMK-tutkinnon tarkoituksenani syventää omaa suunnitteluosaamistani, Markus kertoo.
Markus tykästyi teollisuusrakennesuunnitteluun nimenomaan sen monipuolisuuden takia verrattuna perinteisempään asuin- ja toimistorakentamiseen. Jokainen projekti on erilainen, ja jokaisella kohteella on omat erityisvaatimuksensa käyttötarkoituksen mukaan. Suunnittelukohteita voi olla ihan laidasta laitaan, esimerkiksi isoja ja pieniä uudis- ja korjauskohteita, suuria ja pieniä laitoksia, tehtaita, halleja, maa- ja vesirakentamista.
– Itselleni tärkeintä on se, että saan olla mukana suunnittelemassa merkittäviä suuria hankkeita niin kotimaahan kuin ulkomaillekin. On hienoa nähdä ja seurata, kun suunnittelu on aloitettu käytännössä nollasta, ja suunnittelun ja toteutuksen edetessä rakennemalli alkaa muotoutua, ja työmailta saadaan valokuvia töiden etenemisestä ja lopulta myös valmiista laitoksesta. Myös työmaavierailut ovat vaikuttavia, sillä suurempien kohteiden suuruutta ei usein edes kunnolla hahmota tietokoneen ruudulta, ennen kuin sitä pääsee paikan päälle katsomaan. Siitä tulee hieno fiilis, kun miettii, että on itse ollut mukana tätä suunnittelemassa, Markus sanoo.
Markus on ehtinyt neljän vuoden aikana olemaan mukana suunnittelemassa esimerkiksi Kittilän kaivokselle 100 metriä korkeaa nostotornia, erilaisia vesirakenteita, erilaisia pienempiä peruskorjaus- ja kunnostusprojekteja Suomen suurimmille teollisuusalueille sekä sellutehdasta Indonesiaan maanjäristysalueelle.
Työssä toimitaan yhteistyössä eri tahojen kanssa
Teollisuusrakennesuunnittelussa työskennellään paljon monien eri alojen suunnittelijoiden ja muiden toimijoiden kanssa. Etenkin suurempia kohteita suunnitellaan yhdessä LVI-suunnittelijoiden, sähkösuunnittelijoiden ja laitesuunnittelijoiden kanssa, sillä rakenteiden ja tekniikan tulee toimia saumattomasti yhdessä. Mukana suunnittelussa on myös asiakkaan alan asiantuntijoita, sillä kohde voi olla esimerkiksi paperi-, energia- tai vaikkapa akku- ja kemikaaliteollisuuden laitos, joilla kaikilla on omat erityispiirteensä ja vaatimuksensa, jotka on otettava huomioon. Lisäksi suunnittelun edetessä ja toteutusvaiheessa tehdään yhteistyötä eri urakoitsijoiden ja konepajojen kanssa. Toisinaan asioita selvitellään ja käydään läpi myös arkkitehdin ja lupaviranomaisten kanssa.
– Työssäni on hienoa ja ainakin minulle tärkeää etenkin se, että on periaatteessa rajaton kehittymisen ja etenemisen mahdollisuus. On esimerkiksi mahdollisuus erikoistua yhteen juttuun, kuten vaikkapa teräs- tai betonirakenteisiin tai laskentaan tai ottaa haltuun kaikki osa-alueet. Kaikki on lopulta itsestä sekä omasta halusta ja viitsimisestä kiinni. Lisäksi rakennesuunnittelussa on lukuisia eri linjoja, kuten teollisuusrakennesuunnittelu, asuin- ja toimistorakennussuunnittelu, geosuunnittelu, korjausrakentaminen, siltasuunnittelu ja niin edelleen, Markus luettelee.
Hänen mukaansa opiskelujen aikana tai valmistumisen jälkeenkään ei välttämättä tiedä suunnittelusta vielä paljon mitään, mutta vastuuta ja eri työtehtäviä ei pidä pelätä, sillä parhaiten oppii tekemällä. Hänen oman kokemuksensa mukaan suunnittelijan työssä saa hyvin tukea ja apua tarvittaessa, kaikkea ei tarvitse heti osata itse ja kyllä kokeneemmatkin kyselee muilta apuja, neuvoja ja kommentteja.
– Tarttukaa rohkeasti haasteisiin, kysykää jos ette tiedä, olkaa uteliaita, kiinnostuneita ja aktiivisia sekä pyrkikää verkostoitumaan. Ja lähtekää tekemään sitä juttua, mistä olette itse kiinnostuneita eikä sitä, minne kaveritkin menee, Markus päättää.
