Kuivikevaihtoehtojen ympäristövaikutusten arviointi
Ilmastovaikutukset ja ekosysteemien biodiversiteetin säilyttäminen ovat keskeisiä syitä vähentää turpeen käyttöä. Kuivikevaihtoehtojen kehittämisessä ja käytössä tulisi siten huomioida, että turvetta korvaava vaihtoehto on ekologisesti kestävämpi ja kestävien periaatteiden mukainen, sekä vähemmän negatiivisia ympäristövaikutuksia aiheuttavia kuin turve. (Lehtoranta ym., 2021, s. 68–71).
Keskeisiä kestävien ympäristöperiaatteiden listalla olevia kriteerejä ovat kasvihuonekaasujen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen, laji ja luontokadon hillitseminen, kiertotalouden lisääminen, hiilen sidonta ja hiilineutraalius sekä luonnonvarojen käytön kestävyyden parantaminen (Jalava, 2021). Tuotannon kestävyyttä ja riskejä voidaan tarkastella esimerkiksi laskemalla tuotteen elinkaarelle hiilijalanjälki. Muun muassa Hiilijalanjälkilaskuri broileritiloille -hankkeessa on aiemmin mallinnettu hiilijalanjälkeä.
Myös kuiviketurpeen vaihtoehtojen ympäristövaikutuksia tulee tarkastella kriittisesti. Ympäristövaikutuksia pyritään hillitsemään vaihtoehdoilla, ei lisäämään. Riskitekijöitä voivat olla raaka-aineen hiilijalanjälki, prosessoinnin energian käyttö tai tarvittavien käyttömäärien suuruus verrattuna turpeeseen. Hyötyjen tulee ylittää haitat, myös vaihtoehtojen käytössä.
Kuivikkeiden raaka-aineen, prosessoinnin ja käytön ympäristövaikutukset
Kuivikkeiden ympäristövaikutuksia tulee voida tarkastella tuotteen jokaisen tuotanto- ja käyttövaiheen riskien ja positiivisten vaikutusten vertailulla. Kotieläinten kuivikkeen kohdalla tarkastelu jakaantuu neljään vaiheeseen: raaka-aine, prosessointi, käyttö ja jälkikäyttö. Jokaisen vaiheen kohdalla tulee tarkastella kestävyysominaisuuksia ja riskejä. Kuvassa 1 on esitetty keskeiset ydinkysymykset ja jokaisen vaiheen esimerkkikysymykset, joiden avulla tuotteen ympäristövaikutuksia voidaan kattavasti tarkastella.
Ympäristövaikutusten analyysi vaatii usein vertailuparin, jotta voidaan tehdä esimerkiksi valintaa raaka-aineen, prosessointimenetelmien tai käytettävän kuivikkeen välillä. Kattavaa ympäristövaikutusten analyysia eri kuivikkeille ovat tehneet muun muassa Lehtoranta ym. (2021) tekemässään raportissa. Raportin mukaan ruokohelpi ja järviruoko ovat kuivikkeena parhaimmillaan jopa hiilinegatiivisia, jos ne vähentävät kasvualustansa metaanipäästöjä. Esimerkiksi viljeltävillä kuivikkeilla viljelytoimenpiteiden ja korjuun, sekä prosessoinnin ei tulisi lisätä kasvihuonepäästöjä tai muiden resurssien käyttöä, jotta ne voittavat turpeen ympäristövaikutuksiltaan. Raportissa Lehtoranta ym. (2021) tuovat esiin kuitenkin keskeisen ongelman ympäristövaikutusten arvioinnista: tulokset vaihtelevat paljon olosuhteiden muuttuessa ja arviointi tulisi tehdä aina tapauskohtaisesti. Lehtoranta ym. (2021) tutkimusraportissa todetaan, että esimerkiksi ruokohelven ja järviruo’on hiilijälki riippuu paljon pellon maalajista. Ympäristövaikutusten arviointi vaatii siten tapauskohtaisesti tarkat lähtötiedot eri tuotantovaiheista, eikä niitä voida tällä hetkellä olevien tietojen ja tutkimuksen perusteella yleistää.
Raportissa tarkasteltiin myös puupohjaisten kuivikkeiden, tarkemmin murukuivikkeen ympäristövaikutuksia. Jos metsää hakataan vain kuivikkeen vuoksi, on sivutuotteena tulevaan tupeeseen verrattuna suurempi hiilijalanjälki. Vain elävä puusto sitoo hiiltä. Sivutuotteena hiilijalanjälki on pienempi, sillä kutteri ja puupuru ovat metsäteollisuuden sivuvirtoja. Aiheesta ei ole nykyisellään riittävästi tietoa ja se vaatisi lisää tutkimusta. Hankkeen aikana ei pystytty riittävän kattavasti ja luotettavasti perehtymään yksittäisten tuotteiden tai tuoteryhmien ympäristövaikutuksiin. Tämä aihe vaatii lisätutkimusta.
Kuivalanoista prosessoitujen lannoitteiden ympäristövaikutukset
Kuivalannat ovat maatalouden ravinnerikkaita sivutuotteita. Kotieläintuotannon eriytyminen aiheuttaa lannan ravinne pistekuormitusta lantojen varastoinnin ja samojen peltojen ylilannoituksen myötä. Suurinta puutetta eläinperäisistä orgaanisista lannoitejakeista on viljavaltaisilla maatalousalueilla. Ravinnekuormituksen välttämiseksi jakeita tulisi entistä tehokkaammin prosessoida siihen muotoon, jotta niiden kuljetus sinne missä on suurin tarve kannattavaa.
Ympäristön kannalta paras tapa käyttää lantajakeita olisi korvata niillä fossiilisesti tuotettuja mineraalilannoitteita. Myös maanparannuskäyttö, jolloin edistetään maan viljavuutta, vesitaloutta, hiilensidonta kykyä ja resurssien käyttöä edistävät ympäristöhyötyjä. Lannan varastointi on yksi kriittisistä vaiheista, jossa huonolla suunnittelulla voidaan aiheuttaa esimerkiksi typen haihtumista ja fosforin huuhtoutumista, sekä hajuhaittoja. Varastoinnissa kannattaakin pyrkiä minimoimaan haihtumispinta-ala.
Lannan prosessointi biokaasulaitoksessa on järkevää silloin, kun lantaa syntyy paljon ja prosessoinnilla saadaan vähennettyä fossiilisen energian kulutusta. Biokaasulaitoksissa ja muissa biologisissa lannan prosessointimenetelmissä päästöjen ja esimerkiksi typen hävikki riippuu paljon teknologian iästä. Tässäkään suhteessa eri prosessointimenetelmiä tai lannan käyttöä ei voida suoralta kädeltä luokitella ympäristövaikutuksilta hyviin tai huonoihin, aina tulee tarkastella tilannekohtaisesti. Lannan polttaminen energiaksi hukkaa väistämättä orgaanista ainesta. Tuotetulla energialla voidaan kuitenkin lämmittää esimerkiksi broilerihalleja, jolloin voidaan korvata uusiutumattomia tai hitaasti uusiutuvia energianlähteitä. Poltosta jäävä tuhka voidaan käyttää kohdennetusti lannoitteena ilman hajuhaittoja tai varastointiongelmia.
Muut lantojen lisäprosessoinnit esimerkiksi raelannoiksi avaavat mahdollisuuden kohdennetulle lannoitukselle, kuljettamiselle ja pidemmälle varastoinnille. Kierrätyslannoitteiden prosessoinnin kohdalla tuotannon ympäristövaikutuksia tulee tarkastella tapauskohtaisesti. Keskeisiä arvioinnin kysymyksiä löytyy Kuvasta 1, jota voi käyttää arvioinnin pohjana.
Lähteet
Lehtoranta, S., Johansson, A., Myllyviita, T., Grönroos, J., Manni, K. 2021. Turvetta korvaavien kuivikemateriaalien ilmastovaikutukset. (Suomen ympäristökeskuksen raportteja 51/2021).
Jalava, E. 2021. Mitä on kestävä tuotepolitiikka ja miksi sitä tarvitaan? Haettu 17.07.2023.
