Kuivalannan prosessointi lannoitteeksi

Kuivalannan lannoitusarvo riippuu paitsi kuivikkeesta, myös kotieläimen tuottaman ulosteen ravinnearvosta. Broilereiden lantaa on yleisesti pidetty hyvänä lannoitteena, sillä se sisältää verraten paljon typpeä, kohtuullisesti fosforia ja hyvin kaliumia. Turvelanta käy lannoitteeksi liki sellaisenaan, eikä tuota yllätyksiä ravinteiden pidättymisen suhteen pellolla. Harva tila pystyy silti hyödyntämään kaiken tuottamansa kuivalannan tilalla. Usein levitystä rajoittavaksi tekijäksi muodostuu peltojen fosforipitoisuus. Säännöllinen vuotuinen käyttö myös ylläpitää korkeaa peltojen fosforipitoisuutta.

Käytetty kuivike vaikuttaa myös suuresti kuivalannan laatuun. Kuivikkeen vaikutukset esimerkiksi typen liukenemiseen kasvukauden aikana tulee tiedostaa, jotta lannoitus voidaan tehdä kohdennetusti. Siinä missä turve ja olkipohjaiset lannat palavat nopeasti kompostoitaessa ja vapauttavat ravinteet kasvien käyttöön kasvukauden aikana, on esimerkiksi puupohjaisten kuivalantojen ravinteiden luovutus hitaampaa. Tämäkin riippuu paljon kotieläinlajista ja kuivikkeen karkeudesta, kuivikkeen määrästä, varastointiolosuhteista ja käsittelystä. Voidaan kuitenkin perustellusti sanoa, että jälkikäyttökysymyksen tarkastelu on oleellinen kuivikkeen ominaisuuksien vertailussa ja vaikuttaa muun muassa käytön taloudelliseen kannattavuuteen.  (Lantaopas 2020). Erilaisilla prosessointimenetelmillä kuivalannan lannoitearvoon ja käsiteltävyyteen voidaan vaikuttaa. Tässä käymme lyhyesti läpi kuivalannan käyttö ja prosessointimenetelmien eri vaihtoehdot.

Siipikarjan lannan hyödyntämisen mahdollisuuksia on tarkasteltu aiemmin muun muassa TEHOLANTA-hankkeessa (Siipikarjaliitto, i.a.).

Kuivalantojen prosessointimenetelmät

Pääosa Suomessa tuotetusta kotieläinten lannoista käytetään prosessoimattomina suoraan pellolla, broilerin kuivalannan levitysmäärä on yleensä 5–10 m³/ha. Orgaanista ainesta runsaasti sisältävät lannat ovat tunnetusti hyvää lannoite- ja maanparannusainetta. Lannoitusarvo riippuu osaltaan myös kuivikkeen laadusta ja määrästä massassa. Lanta voidaan prosessoida tilalla tai keskitetysti laitoksissa, esimerkiksi biokaasulaitoksissa. Erilaisia prosesseja voidaan myös ketjuttaa, jolloin materiaali voidaan prosessoida kaupallisesti markkinoitavaan muotoon (Kuva 1). Kuitenkin aina käsittelyssä ja prosessoinnissa menetetään myös typpeä.

Erilaisten lantojen prosessointimenetelmät voidaan jakaa kolmeen pääluokkaan: biologiset, kemialliset ja fysikaaliset. Huolimatta prosessointimenetelmästä, tärkeää lannan peltokäytön kannalta on, että jae on hygienisoitu jollain tavalla. Raa’an lannan mukana voi siirtyä esimerkiksi eläin ja kasvitauteja tilalta toiselle. Tavallinen menetelmä on esimerkiksi lämpökäsittely, mikä tappaa mikrobeja ja hajottaa orgaanista ainesta.

Biologiset prosessit ovat yleisimpiä, kuten lannan biokaasutus ja kompostointi (Luostarinen ym. 2011, s. 10–30). Prosesseissa orgaaninen aines vähenee, mutta hajoamisnopeus ja hajonneen orgaanisen aineksen määrä riippuu lähtöaineesta. Samalla kasviravinteita vapautuu liukoisempaan muotoon. Etenkin liukoisen typen suhteellinen määrä kasvaa. Komposti ja biokaasulaitoksen kuivajae voidaan käyttää sellaisenaan lannoitteena tai niihin voidaan lisätä maanparannus- tai lannoitusarvoa parantavia aineita, kuten kalkkia. Ne voidaan myös kuivata ja jatkojalostaa esimerkiksi lannoitepelletiksi (Luostarinen ym. 2011, s. 30–37).

Kemiallisia prosesseja käytetään lähinnä nestemäisillä lannoilla. Fysikaalisista prosessointimenetelmistä voineen mainita kuivalannan polttamisen energiaksi, jolloin erillistä hygienisointia ei tarvita. Jäljelle jää tuhkaa, joka voidaan käyttää fosfori ja kalium lannoitteena.

Kuivike vaikuttaa lannoituksessa

Broilereiden kuivalannat ovat yleisesti haluttuja lannoitteita viljavaltaisilla alueilla. Turvepohjaiset kuivalannat ovat toimineet hyvin lannoitteena ja maanparannusaineena (Salo & Manni, 2021). Turpeessa on itsessään kohtuullisen paljon typpeä ja matala fosforipitoisuus (N 12 kg/tn; P 0,07 kg/tn). Eri kuivikkeet muuttavat kuivalannan koostumusta, siksi erilaiset lannoilla tehtävät ruukkukokeet ovat tärkeitä lantojen ominaisuuksien tuntemiseksi. Yllätyksiltä vältytään vain tutkimalla. TURVEKE-hankkeessa (Salo & Manni, 2021) broilerin kuivikkeena käytettiin järviruokoa, turvetta, ruokohelpisilppua ja rahkasammalta. Kokeista saatuja kompostoituja latoja käytettiin raiheinäkasvatuskokeessa. Kokeiden perusteella broilerin lanta, rippumatta mitä neljästä kuivikkeesta oli käytetty, oli hyvää lannoitetta. Raiheinä pystyi kasvukauden aikana käyttämään kokonaistypestä yli 20 %, riippumatta kuivikkeesta.

Kuivalantatuotteet

Kaupalliset lantavalmisteet ovat pääasiassa hygienisoitua irtotavaraa tai pellettiä ja raemuotoista kierrätyslannoitetta. Irtolanta, oli se hygienisoitua, raakaa, kompostoitua tai mädätejäännöstä, on haastava kuljettaa pitkiä matkoja matalan irtotiheytensä vuoksi. Rakeistaminen ja pelletöinti parantavat markkinointi ja käsittelymahdollisuuksia. Tuotteita on helpompaa markkinoida ja kuljettaa laajalle alueella, kun tavara on tiivistettyä ja tasalaatuista (Seppänen ym., 2019, s. 7). Pelletöinti ja rakeistus vaatii esikuivatuksen, mikä kuluttaa energiaa, mutta prosessissa on mahdollista lisätä erilaisia mineraali- ja kierrätysravinteita seokseen lannoitusominaisuuksien parantamiseksi. Rakeet on mahdollista päällystää kalvolla, mikä parantaa lannoitteen juoksevuutta, käsittelyä, levitystasaisuutta ja liukenemistasaisuutta.

Kaupallisista lannoitefirmoista esimerkiksi Novarbolla on ammattiviljelijöille suunnattuja kanan kuivalantaa sisältäviä raelannoitteita (Novarbo, i.a.). Myös Fertilex -tuotemerkki myy rakeistettua kanankakkapellettiä (Fertilex, i.a.). Kananlanta on tuotteissa kuivattua ja pelletiksi puristettua. Myös Hankkija Oy:lla on oma viljelijöille suunnattu luomulannoiterae, jossa on käytetty hygienisoitua kannan lantaa (Hankkija, i.a.). Neko Oy:lta on saatavilla kananlantapellettiä suursäkissä kananlantapellettiä (Neko , i.a.). Humuspehtoorilla on valikoimassaan irtotavarana toimitettavaa kompostoitua broilerinlantaa, joka liikkuu tuotenimellä Pehtoorin Broilerihyvä (Humuspehtoori, i.a.).

Lähteet

Aalto, M. (2012). Pelletöintiprosessi ja ohjeita pelletöintiin pienen mittakaavan laitteistolla. Oulun seudun ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/333386/Pellettien_valmistus_ja_ohjeistus.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Fertilx. (i.a.). Ammattilaisille: Fertilex -luomulannoite. Haettu 03.07.2023. https://fertilex.fi/ammattilaisille

Hankkija, (i.a.). Hankkijan Luomulannoite 4-1-3, 800l. Haettu 03.07.2023. https://www.hankkija.fi/tuotantopanokset/luomutuotanto/lannoitteet/ia-hankkijan-luomulannoite-4-1-3_-800-l-2025802/

Humuspehtoori. (i.a.). Tuoteseloste: Pehtoorin Broilerihyvä. Haettu 03.07.2023. https://www.humuspehtoori.fi/sites/humuspehtoori/files/2023-05/Broilerhyv%C3%A4Tuoteseloste%2023_1_2023.pdf

Luostarinen, S., Paavola, T., Ervasti, S., Sipilä, I., Rintala, J. (2011). Lannan ja muun eloperäisen materiaalin käsittelyteknologiat. (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Raportti 27/2011).

Neko. (i.a.). Neko Kananlanta -pelletti. Haettu 03.07.2023. https://www.neko.fi/product/neko-kananlanta-lannoite/

Novarbo. (i.a.). Lannoitteet. Haettu 03.07.2023. https://www.novarbo.fi/fi/tuotteet/luomulannoitteet

Paavola, T., Winquist, E., Pyykkönen, V., Luostarinen, S., Grönroos, J., Manninen, K., Rankinen, K. (2016). Lantaravinteiden kestävä hyödyntäminen tiloilla ja keskitetyssä biokaasulaitoksessa. (Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 33/2016).

Palva, R., Hellstedt, M., Winquist, E., Salo, T., Lehtoranta, S., Grönroos, J., Vuorenmaa, A., Hamina, H., Puolamäki, K. (2018). Lisähyötyä siipikarjanlannasta: Keinoja lannankäytön tehostamiseen. Eura Print Oy. 24 s.

Salo, T. & Manni, K. (2021). Lannan typpilannoitusvaikutus voi muuttua. Käytännön Maamies 11/2021, s. 24–26.

Siipikarjaliitto.(i.a.). Teholanta. Haettu 28.07.2023. https://siipi.net/siipikarjaliitto/hankkeet/teholanta/