Hyönteisseminaarin satoa – hyönteisten kasvattamisen mahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla
Hyönteiskasvatuksen edistäminen Etelä-Pohjanmaalla (Entolab) -hanke järjesti seminaarin
Seinäjoella 1.2.2017. Tilaisuudessa käsiteltiin hyönteistuotantoa eri näkökulmista.
Vuonna 2015 julkaistun tiedon mukaan maailmassa tunnetaan 2037 syötävää hyönteislajia. Eniten syötäviä hyönteislajeja on löytynyt Meksikosta ja Kiinasta, joissa hyönteisiä on tutkittu aktiivisesti. EU:n ulkopuolella hyönteisiä käytetään tällä hetkellä monipuolisemmin kuin EU:n sisällä. Tästä hyvänä esimerkkinä on esimerkiksi kärpästen käyttö sian lannan hajottamisessa. Hyönteisten hyötykäyttö etenee kuitenkin myös EU:ssa. Esimerkiksi Alankomaissa on suunnitteilla täysin automatisoitu jauhomatokasvattamo.
Euroopan unionin uuselintarvikelainsäädäntö on muuttumassa ensi vuoden alussa. Elintarvikekäyttöön menevät hyönteiset kuuluvat uuselintarvikeasetuksen (EU) 2015/2283 piiriin. EU-maissa, jotka ovat sallineet hyönteiset elintarvikkeina, on käytössä siirtymäaika, joka mahdollistaa hyönteisten myynnin vuoden 2020 alkuun asti. Siirtymäajan käyttö edellyttää, että uuselintarvikelupahakemus on laitettu vireille ennen vuoden vaihdetta. Jatkossa hyönteiset voivat tulla elintarvikkeina markkinoille kolmea eri reittiä pitkin:
1) Jos pystytään osoittamaan merkittävä elintarvikekäyttöhistoria EU:n alueella ajalta ennen 15. toukokuuta 1997
2) Uuselintarvikeasetuksen mukaisella hakemuksella, jolla pitää osoittaa hyönteisen turvallisuus elintarvikkeena. Hyväksyttyä hyönteislajia voivat myydä elintarvikkeena kaikki toimijat EU:n alueella
3) EU:n ulkopuolinen maa voi tehdä ilmoituksen perinteisestä elintarvikkeesta, jota on vähintään kolmannes väestöstä käyttänyt ainakin 25 vuoden ajan osana tavanomaista ruokavaliota.
Uuselintarvikeluvat myönnetään hyönteisille lajikohtaisesti, joten samaa lupaa ei voi hyödyntää esimerkiksi kotisirkkojen ja jauhomatojen markkinoille tuomiseksi. Toistaiseksi kotisirkoille ei ole pystytty osoittamaan merkittävää elintarvikekäyttöhistoriaa EU:n alueelta enne vuotta 1997, joten kotisirkat tulevat todennäköisesti markkinoille joko vaihtoehdon 2 tai 3 kautta.
Hyönteisten käyttö käsiteltynä eläinvalkuaisena tulee sallituksi vesiviljelyeläinten kasvatuksessa 1.7.2017 alkaen. Asetus listaa rehuksi sallitut hyönteislajit erikseen ja rajaa hyönteisten ravinnon kasvipohjaisiin valmisteisiin. Hyönteistenkin ruokinnassa on noudatettava rehulakia. Rehuksi käytettäviä hyönteisiä ei siis saa ruokkia lannalla, ruokajätteillä tai entisillä elintarvikkeilla, jotka sisältävät lihaa tai kalaa. Rehulainsäädännön tulkinta muuttuu myös teurastuksen osalta. Uuden tulkinnan mukaan hyönteisten kuivaaminen ja jauhaminen ei ole prosessointia. Tämä tarkoittaa sitä, että hyönteisiä ei tarvitse enää lopettaa EU:n hyväksymässä teurastamossa.
Hyönteiset ruokaketjussa-hankkeen kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset kuluttajat ovat ruotsalaisia, saksalaisia ja tŝekkiläisiä kiinnostuneempia hyönteisistä tehdystä ruoasta. Erilaisia ruoka-annoksia vertailtaessa eniten kiinnostusta herättivät annokset, joissa hyönteiset eivät olleet näkyvissä, vaan sekoitettu esimerkiksi taikinamassaan. Näin voidaan häivyttää hyönteisravinnon epämiellyttäviksi koetut ominaisuudet, kuten kova ulkokuori ja jalat. Kysyntää ja kiinnostusta hyönteisruualle on siis olemassa.
Kotisirkkojen kasvatetaan kaupallisesti pääasiassa kananrehulla, joka on edullista, hygieenistä ja helposti saatavilla. Kananrehua ei kuitenkaan ole optimoitu kotisirkkojen ravinnoksi ja rehustusta voidaan edelleen optimoida. Kananrehu valmistetaan etupäässä viljasta ja palkokasveista, eli ihmisravinnoksi kelpaavista raaka-aineista. Ympäristövaikutusten minimoimiseksi sirkkoja tulisi kasvattaa elintarviketuotantoketjun sivuvirroilla. Tutkimuksissa ominaisuuksiltaan lähellä kananrehua olevat rehut ovat yltäneet parhaisiin tuloksiin. Sivuvirroista koostetun rehun pitäisi olla riittävän proteiinipitoista, hygieenistä, rehulainsäädännön vaatimukset täyttävää, tasalaatuista ja helposti saatavilla.
Jarkko Niemi, Luke ; Timo Nieminen, Helsingin Yliopisto; Ilkka Latomäki, SeAMK
Jarkko Niemi, tutkimusprofessori, p. 029 532 6392, jarkko.niemi@luke.fi
Timo Nieminen, tutkimusjohtaja (elintarviketurvallisuus), p. 040 755 5129, timo.t.nieminen@helsinki.fi
Ilkka Latomäki, tuntiopettaja, p. 040 680 7295, ilkka.latomaki@seamk.fi
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran AB Seinäjoen omassa blogissa 20.2.2017. http://www.abseinajoki.com/single-post/hyonteisseminaarientolab