Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta entistä vaikuttavampaa ja laajempaa
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta on ottanut viimeisen vuosikymmenen aikana suuren harppauksen eteenpäin. TKI-toiminnan laajenemisen ja vaikuttavuuden kasvun takana on ulkoisen rahoituksen ja henkilöstömäärän kasvu. Ammattikorkeakouluille on kehittynyt vahvat painoalat, joissa tutkimus- ja kehittämistyötä ovat tekemässä alansa kansainväliset huippuosaajat.
Arene julkaisi 10.6.2021 Vaikuttava ammattikorkeakoulu – TKI-toiminta ammattikorkeakouluissa 2021-raportin, jossa esitellään ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Raportissa esitellään ammattikorkeakoulujen tekemiä tutkimus- ja kehittämishankkeita sekä tarkastellaan TKI-toiminnan rahoitusta ja henkilöstömäärän kehitystä.
– Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan määrän lisääntyminen ja toiminnan luonne on muuttunut kuluneella vuosikymmenellä. Pienistä erillishankkeista on siirrytty entistä laajempiin ja vaikuttavampiin kokonaisuuksiin. Toimintaan on kyetty hankkimaan aikaisempaa enemmän kansainvälistä rahoitusta ja samalla alueellisen työelämän rooli hankkeissa on kasvanut, toteaa Arenen TKI-valiokunnan puheenjohtaja ja Turun ammattikorkeakoulun rehtori Vesa Taatila.
Raporttiin on koottu ammattikorkeakouluista esimerkkejä tutkimus- ja kehittämishankkeista. Esimerkkihankkeet on jaettu neljää eri kokonaisuutteen: kiertotalous, digitalisaatio, yhteiskunnallinen kehitys ja liiketoiminta. Esitellyt hankkeet kytkeytyvät myös tiiviisti kunkin ammattikorkeakoulun strategisiin painoaloihin.
Ammattikorkeakoulujen painoalat vuonna 2021
Kiertotalouden alalla ammattikorkeakoulut ovat toteuttaneet kehittämishankkeita, joiden avulla on voitu edistää vihreää siirtymää maataloudessa sekä rakennus- ja energiateollisuudessa. Samoin hankkeissa on edistetty esimerkiksi kauran akanoiden ja kierrätystekstiilien tehokkaampaa hyödyntämistä.
Digitalisaatiota käsittelevissä kehittämishankkeissa on edistetty tekoälyn, XR:n eli laajennetun todellisuuden ja 3D-printtauksen käyttöä niin opetuksen, sairaanhoidossa kuin palveluiden kehittämisessä. Ammattikorkeakoulut ovat satsanneet runsaasti erilaisten digitaalisten alustojen ja ympäristöjen kehittämiseen viime vuosien aikana.
Yhteiskunnallinen kehitys -teeman alla kehittämistoiminnan painopisteenä on ollut sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen sekä yhteiskunnallisen koheesion ja alueellisten ekosysteemien kehittäminen. Kehittämiskohteina ovat olleet muun muassa palliatiivinen hoito, lähisuhdeväkivallan ja romanien syrjinnän ehkäisy, työmatkaliikenteen kehittäminen ja sairaanhoidon kehittäminen Kazakstanissa.
Liiketoiminnan osalta painopiste on ollut sekä globaalien että paikallisten liiketoimintamallien kehittämisessä. Hätämajoituksen ja hygienian kehittäminen ovat kriittisiä tarpeita monissa maailman valtioissa. Artesaaniruoalla ja droonitoiminnalla taas voidaan luoda paikallisempaa uutta liiketoimintaa, ja systeemisellä tasolla nopea prototypointi voi auttaa monia yrityksiä omien tuotteidensa kehityksessä.
TKI-toiminnan ulkoinen rahoitus ja henkilöstömäärä kasvussa
Raportissa esitellään myös tuoreimmat tilastot ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan rahoitukseen ja henkilöstömäärän kehitykseen liittyen. Ammattikorkeakoulujen ulkopuolisista lähteistä keräämä tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus on kasvanut tasaisesti vuodesta 2015 lähtien. Ammattikorkeakouluille TKI-toiminnan ulkoisesta rahoituksesta suurin osa tulee EU:n rakennerahastoista ja muista EU:n rahoituslähteistä. Kotimaisista rahoituslähteistä ministeriöt toimivat suurimpana rahoittajana.
– Ammattikorkeakoulujen tilanne ulkoisen TKI-rahoituksen osalta näyttää tulevina vuosina kohtuullisen hyvältä, sillä EU:n kautta tulevat panostukset TKI-toimintaan tulevat kasvamaan nyt päättyneestä kaudesta. Toisaalta kansallisessa rahoituksessa tapahtuvat muutokset saattavat vähentää kotimaista rahoitusta, toteaa Arenen va. toiminnanjohtaja Samuli Maxenius.
Rahoituksen kasvun lisäksi myös TKI-henkilöstön määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosina ammattikorkeakouluissa. Viimeisen parin vuoden aikana erityisesti tutkijakoulutuksen saaneen henkilöstön määrässä on tapahtunut iso loikka.
Kehittämisen varaa löytyy
Vaikka ammattikorkeakoulujen TKI-työ onkin kehittynyt suotuisasti ja lisännyt vaikuttavuuttaan tasaisesti, on siinä vielä myös merkittäviä kehitysmahdollisuuksia. TKI-työn määrä on edelleen suhteellisen matala suhteutettuna vastaaviin kansainvälisiin korkeakouluihin. Työelämäyhteistyö on lisääntynyt, mutta jää monia verrokkiorganisaatioita alemmas.
– Ammattikorkeakouluilla on vielä merkittävästi annettavaa suomalaisen yhteiskunnan kasvun kehittämisen tueksi. Tämä edellyttää pitkäjänteistä kehittämistyötä, rohkeita avauksia ja tietysti riittävää rahoituspohjaa. Ammattikorkeakoulujen tulee hyödyntää kansainvälisiä rahoituslähteitä nykyistä tehokkaammin ja myös kotimaisten TKI-investointien määrää tulee kasvattaa niin julkisista kuin yksityisistä lähteistä, toteaa rehtori Taatila.
