Ahkerat toisen asteen opiskelijat hyödynsivät siltaa kohti korkeakoulututkintoa
Merkonomiksi Sedussa opiskelevat Jaana Vedenjuoksu, Eija Ala-Pantti, Essi Hautamäki ja Iida Hautaluoma ovat urakoineet lukuvuoden aikana myös kunnioitettavan määrän korkeakouluopintoja.
Ala-Pantille ja Hautamäelle kirjataan SeAMKista opintosuoritusotteeseen noin 40 opintopistettä. Vedenjuoksulle ja Hautaluomalle taas ensimmäisen vuoden tradenomiopiskelijan tavoiteltava opintopistemäärä eli vähintään 60 opintopistettä. Vedenjuoksu ja Hautaluoma ovat myös hakeneet SeAMKiin opiskelemaan niin yhteis- kuin erillishaussa.
”Tähtäimessä on se 60 opintopistettä. Laskin, että jos saan kaikki kasaan mitä aioin, niin pisteitä tulee 62. Se on mulla sama kuin tuolla Eijalla: Kun on päästy lehmistä eroon, niin meillä on aikaa vaikka mihin”, Vedenjuoksu nauraa.
Vedenjuoksu ja Ala-Pantti ovat tehneet pitkät työurat maatalouden parissa ja ovat uudelleenkoulutuksessa Sedussa. Hautamäki on koulutukseltaan ravintolakokki, mutta tehnyt jo kymmenen vuotta töitä tilitoimistossa. Merkonomiksi hän opiskelee oppisopimuskoulutuksella.
Naiset päättivät tarttua tilaisuuteen, kun saivat tietoa mahdollisuudesta opiskella korkeakouluopintoja SeAMKissa toisen asteen opintojen ohella. Tie tulevaisuuteen -hankkeessa toteutettu, SILTA-opinnoiksi kutsuttu kokeilu on vakiintumassa nyt pysyväksi toiminnaksi.
”Oli selvä juttu, että lähden mukaan. Siinä kun ei häviä mitään. Näin mahtavan mahdollisuuden päästä etenemään, ja opintopolku on ollut kyllä hyvä ja jota voi suositella”, Eija Ala-Pantti kertoo.
Hän kertoo harkinneensa jo aiemmin hakemista opiskelemaan SeAMKiin, mutta tuolloin muun muassa elämäntilanne sai lykkäämään suunnitelmia.
”Nyt tämä tuli juuri sopivaan aikaan.”
Opiskelutaidot karttuivat roimasti
SILTA-opintojen ensimmäinen pilottijakso käynnistyi keväällä 2018. Siinä Sedun lähihoitajaopiskelijoita suoritti viimeisen opintokeväänsä aikana 15 opintopisteen opintokokonaisuuden SeAMKin sairaanhoitajatutkinnosta. Täksi lukuvuodeksi kokeiluun lisättiin sekä liiketalouden että tekniikan alan opintotarjonnat.
Tie tulevaisuuteen -hankkeen projektipäällikkö Tiina Niemisen mukaan liiketalouden alalla päästiin suurimpiin opintopistemääriin, sillä opinnot oli helppo toteuttaa.
”Liiketaloudessa on paljon verkkokursseja ja monimuotoryhmiä, joissa opiskelu sopii työn ohella tehtäväksi. Tekniikassa esimerkiksi lukujärjestysten yhteensovittaminen on vaikeampaa”, Nieminen kertoo.
Vedenjuoksun, Ala-Panttilan ja Hautamäen mukaan opintojen alku oli täynnä kysymysmerkkejä. Järjestelmissä, verkko-opinnoissa, kurssien suoritustavoissa ja esimerkiksi tieteellisen kirjoittamisen tyyleissä oli paljon uutta. Oma aktiivisuus asioiden selvittämiseksi korostui.
”Aluksi tuntui, että sitä on pihalla kuin postilaatikko, kun ei tiedä mitä odotetaan”, Vedenjuoksu toteaa.
Pian he pääsivät kuitenkin opinnoissa vauhtiin. Opiskelu on vaatinut paljon aikaa ja voimavaroja, mutta tukea on ollut tarjolla, ja myös opiskelijoiden yhteisö on pitänyt huolta toisistaan.
”Kurssikavereista on ollut suuri apu. Mukavaa kun huomattavasti nuoremmat ovat ottaneet ryhmätöihinkin empimättä mukaan”, Ala-Pantti kiittää.
SeAMKin kursseihin he kertovat olevansa tyytyväisiä.
”Olen tykännyt hirveästi noista kursseista. Projektitoiminnan perusteet oli todella hyvä kurssi. Tein sitä kolmen opintopisteen kurssia varmaan 200 tuntia”, Hautamäki innostuu.
Tiina Nieminen välittää naisille opettajalta kuulemansa palautteen, jonka mukaan lukuvuosi on ollut selvä kasvutarina.
”Opettajat ovat kertoneet, että keskeiset opiskelutaidot ovat karttuneet lukuvuoden aikana suuresti. Samat taidot ovat myös työelämätaitoja”, Nieminen toteaa.
Pysyväksi toiminnaksi heti syksystä alkaen
Oppimisprosessi ja hallinnollisesti suuri ponnistus ensimmäiset SILTA-opinnot ovat olleet myös Sedulle ja SeAMKille. Koulutuskumppanit ovat oppineet paljon toistensa käytännöistä ja tutkinnoista, ja opiskelijan ohjaus on jäsentynyt jatkoa ajatellen.
”Hanke loppuu syyskuun lopussa, mutta SILTA-opinnot pysyvänä toimintana alkavat heti syksystä. Malli ei ole sama joka yksikössä tai alalla eli opintoja voidaan järjestää niin kuin alalle parhaiten sopii. Tavoitteena on, että jokaiseen yksikkö tulee Silta-vastaava, jotta yhteydenpito toisen asteen säilyy hyvänä”, Nieminen kertoo.
Lisää aiheesta:
