Verkostoituminen on vienyt koneinsinööri Alpoa urapolulla eteenpäin | SeAMK.fi

Verkostoituminen on vienyt koneinsinööri Alpoa urapolulla eteenpäin

Henkilö nojaa toisella kädellään teollisuushallin oveen.

Alpo Nikkola valmistui kone- ja tuotantotekniikan insinööriksi SeAMKista. Työuralla etenemiseen on Alpon mukaan vaikuttanut kaikista eniten verkostot ja verkostoituminen ihmisten kanssa. Palataan kuitenkin ensin ajassa vähän taaksepäin.

Alpo valmistui levyseppähitsaajaksi vuonna 2006. Hän oli hyvin tyytyväinen työhönsä ja insinööriksi opiskelu oli kovin kaukainen ajatus. Jossain vaiheessa Alpo kuitenkin kyllästyi valokaaren tuijotteluun, ja ikäkin teki tehtävänsä, ja kuten monet hyvät ideat yleensä, ajatus insinööriopinnoista heräsi saunassa, mökkireissun yhteydessä. Sopivasti heinäkuussa kone- ja tuotantotekniikan täydennyshaku oli auki, ja Alpo aloittikin insinööriopinnot SeAMKissa heti syksyllä. Vuosi oli 2010.

Pari vuotta myöhemmin Ideal PLM oli esittelemässä toimintaansa insinööriopiskelijoille, ja tilaisuuden lopussa esittelijä kertoi, että yrityksessä on avoimia työpaikkoja. Niinpä Alpo otti yhteyttä yritykseen, lähetti hakemuksen ja CV:n ja pääsi työhaastatteluun.

– Työskentelin Idealilla pari vuotta koulun ohessa ja valmistumisen jälkeenkin muutaman vuoden. Olin kouluttanut Caplanin väkeä Solid Edgen käyttöön ja tutustunut jo silloin Caplanin omistajiin. Työskentelin kolmisen vuotta Vesmesillä mekaniikkasuunnittelijana ja etenin suunnittelun esimieheksi ja projektinjohtotehtäviin. Teetimme yhden projektin myös Caplanilla. Caplanilta oltiin yhteydessä ja pyydettiin heille töihin, ja siirryinkin heidän palvelukseensa helmikuussa 2020, Alpo muistelee.

Tekniikan ala soveltuu monenlaisille ihmisille

Alpo työskentelee nykyään Caplanilla projekti-insinöörinä. Työhön sisältyy projektinjohtamista, mekaniikkasuunnittelua sekä tarjouslaskentaa myynnin tukena.

– Työn kuva on todella monipuolinen. Esimerkiksi tekninen laskenta on mielenkiintoista. Siinä pyritään minimoimaan materiaalin käyttö ja välttämään hukkaa ja hävikkiä. Yritetään käyttää kaikki materiaali niin hyvin hyödyksi kuin mahdollista. Taloudellisuutta ja rahallista säästöä tietenkin haetaan, mutta myös ympäristön huomioiminen ja luonnonvarojen mahdollisimman säästeliäs käyttö on avainasemassa, Alpo kertoo.

Alpo kokee tärkeänä, että hän saa vaikuttaa ihmisten turvallisuuteen, ergonomiaan ja työturvallisuuteen koneiden ja laitteiden suunnittelussa.

– Sähköä ja ruokaakaan ei oikein pysty tuottamaan ilman tekniikan avulla tehtyjä ratkaisuja. Tekniikka on mukana todella monessa asiassa, Alpo pohtii.

Tekniikan alalla on monipuolisesti erilaisia tehtäviä ja monenlaiset ihmiset soveltuvat alalle. Tehtäviä on niin laadun, myynnin ja laskennan parissa kuin erilaisissa projekteissa, prosesseissa, koulutuksessa ja konsultoinnissa.

– Oma-aloitteisuutta ja oppimishalua ja -kykyä pitää olla ja on oltava valmis kuuntelemaan ja kysymään. Vuorovaikutustaidot, ratkaisukyky ja paineensietokyky ovat myös aika keskeisiä ominaisuuksia. Sitten jollain tasolla on hyvä olla kiinnostusta tekniikkaan ja miten asiat ja prosessit pyörivät. Tosi monenlaisia ihmisiä tällä alalla kyllä tarvitaan ja jokaiselle löytyy itselle sopiva tehtävä, Alpo summaa.

Yhteistyö ja verkostoituminen avainasemassa

Lopuksi Alpo haluaa vielä nostaa esiin yhteistyön ja verkostoitumisen tärkeyden.

– Oma urapolkuni ei olisi edennyt tällä tavalla ilman yhteistyötä ja verkostoitumista. Ihan siitä ensimmäisestä koululla tapahtuneesta yritys- ja laite-esittelystä tämänhetkiseen toimenkuvaani verkostot ovat olleet tärkeässä roolissa. Rohkeasti kannattaa rakentaa ja ylläpitää yhteyksiä kiinnostaviin yrityksiin ja ihmisiin ja pitää silmät ja korvat auki uusille mahdollisuuksille. Koskaan ei tiedä, miten elämä menee ja elämä voi yllättää yllättävissäkin paikoissa. Siltoja ei koskaan kannata takanaan polttaa, Alpo päättää.