Työmaamestari Johanneksen työssä on vapautta ja vastuuta

Johannes Herrala valmistui SeAMKista rakennusmestariksi vuonna 2014. Hän toimii tällä hetkellä työmaapäällikkönä Infrarakenteella. Johannes ja hänen työporukkansa ovat kirjaimellisesti sillanrakentajia.

– Teemme uusia siltoja ja korjaamme vanhoja. Toimimme betonirakenteiden parissa. Työskentelen tällä hetkellä työmaapäällikkönä. Vastaan työmaahan liittyvistä asioista, kuten työtehtävistä, työvaiheiden kulusta ja etenemisestä, aikatauluista, pienemmistä hankinnoista ja työnohjauksesta, Johannes kertoo.

– Työskentelen enimmäkseen työmaalla paikan päällä. Teen jonkin verran myös toimistotyötä, kuten laskutusta ja suunnittelutyötä, ja olen mukana myös työmaakokouksissa urakoitsijan edustajana työpäällikön kanssa, hän jatkaa.

Työstä jää jälki

Johannesta innostaa omassa työssä eniten se, että siitä jää näkyvä, konkreettinen jälki. Työmaapäällikön työ on myös monipuolista ja vaihtelevaa.

– Valmistuneen siltatyömaan ohi ajaessa tulee muisteltua tehtyä työtä ja näkee oman työnsä merkityksen. Rakentaminen on aina ollut minulle kutsumusammatti. Tykkään tehdä konkreettisia asioita, rakentaa ja olla osana isoa hanketta. Nuorempana olin kirvesmiehenä, ja silloin jo pidin siitä, että tulee valmista ja näkee omien käsiensä jäljen. Tykkään myös olla ulkotöissä. Kaikki eivät tykkää, mutta minä pidän siitä. Muutenkin pidän siitä, että pääsee liikkumaan eikä tarvitse olla yhdessä paikassa. Meillä voi olla vuodessa jopa 30 eri kohdetta. Tapaan paljon erilaisia ihmisiä ja uusia alihankkijoita. Meille on muotoutunut tähän ympärille hyvä porukka, Johannes kertoo.

Tekniikan alan tehtävissä uralla noustaan pikkuhiljaa eteenpäin, kun kokemusta karttuu. Näin on käynyt myös Johannekselle.

– Olin opintojen aikana työnjohtoharjoittelussa ja valmistumisen jälkeen pääsin työnjohtajaksi. Siitä etenin ensin työkohdemestariksi ja lopulta työmaamestariksi vastaamaan kokonaisen työmaan etenemisestä ja käytännön asioista. Kokemuksen karttuessa on ollut mahdollista myös pätevöityä esimerkiksi betonityönjohtajaksi. Pätevyyteen vaadittiin tietty määrä työkokemusta sekä betonointisuunnitelmiin ja isoihin betonivaluihin osallistumista. Mentori–kisälli-mallissa on turvallista kasvattaa ammatillista osaamista ja varmuutta, Johannes kiittelee.

Suunnitelmallisuutta ja tilanteiden hallintaa tarvitaan

Rakennusmestarin ammatissa tarvitaan organisointikykyä ja aloitteellisuutta. Ympäristöasiat ja turvallisuus vaativat myös jatkuvaa keskittymistä ja kehittämistä.

Johannes kertoo, että hänen työnsä on hyvin vapaata ja hän saa itsenäisesti päättää asioista, mutta vapauden mukana tulee aina myös vastuu. Liiketoiminta, kannattavuus ja ”bisnes” pitää myös olla aina mielessä. Asiakkaiden kanssa tarvitaan ihmissuhdetaitoja ja pientä myyntisilmääkin.

– Järjestelmällisyyttä tarvitaan myös, jos yhtä aikaa työn alla on monta kohdetta. Kaiken pitää mennä eteenpäin, asiat eivät voi jäädä seisomaan ja odottamaan. Tärkeää työssäni on aikataulujen laatiminen ja työn etenemisen seuranta. Pilkon aikataulua pienempiin osiin, arvioin työvaiheisiin käytettävää aikaa ja huolehdin hankinnoista ja resursseista. Tässä työssä pitää pystyä ajattelemaan pidemmälle, 2–3 viikon päähän ja jopa kuukausia eteenpäin. Suunnitelmallisuutta ja tilanteiden hallintaa tarvitaan jatkuvasti. Työssäni on paljon asioiden järjestelyä ja ongelmien ratkaisua, Johannes sanoo.

Hän toteaa, että heidän työporukkansa tekemä työ vaikuttaa suoraan esimerkiksi liikenneturvallisuuteen, tiestön kunnon parantamiseen ja sujuvaan liikkumiseen.

– Työmailla kiinnitetään erityistä huomiota työturvallisuuteen, ja työtapaturmia pyritään tietenkin välttämään. Siltatyömailla pitää huolehtia myös siitä, että vesistöihin tai maaperään ei pääse ympäristöä vahingoittavaa ainesta. Kaikki asiat tehdään ympäristöä kunnioittaen, ja esimerkiksi jätteiden lajittelu ja eri aineiden käsittely pitää tehdä asianmukaisesti. Työssäni on kyllä paljon huomioon otettavia asioita, Johannes summaa.

Kiinnostus ja kehittymishalu keskiössä

Johanneksen mukaan kaiken perustana on kiinnostus alaa ja ammattia kohtaan. Lisäksi pitää olla valmis oppimaan uutta ja kehittymään jatkuvasti.

– Ala menee kovaa vauhtia eteenpäin, ja kyydissä pitää pysyä. Aina voi miettiä, miten asioita voi parantaa tai tehdä paremmin. Rohkeutta pitää olla, mutta myös valmiutta ottaa asioista selvää ja kysyä, jos on epävarma. Kokemus karttuu osaamisen kasvaessa. Kokonaisuuksien hallintaan ei välttämättä heti uran alussa pysty, mutta työkokemuksen kautta ymmärrys lisääntyy, Johannes summaa.